Joulukortit/-tervehdykset on aina olleet minulle tärkeitä lähettää... ja mukavia tietysti myös saada. Nytkin on jo taas lautaselle kertynyt ihania jouluposteja. Tänä vuonna kuitenkin näyttää, etten taida itse saada joulupostia lähetettyä ollenkaan... Voihan kurjuus. Lohdutukseksi itselleni ajattelin, että en minäkään ole ikinä saamiani jouluposteja lukiessani ihmetellyt, "puuttuuko" siitä joku kortti. Ehkä ensi vuonna taas... Sitten voikin olla sillä tavalla, että saatan yllättää jonkun iloisesti. Yhdessä filmissä oli hauska keskustelu. Yksi hahmo kysyi: "Eikö sinua kaivata iltapäiväteellä?" Ja toinen vastasi: "Ei varmaankaan. Tunnunpahan taas uudelta sitten iltaruoalla."
---
I have always loved both sending (and receiving :-)) Christmas cards and greetings... This year, however, I decided not to send any because the entire month has been so full that I just never got to it. If I get to write some next year, I might be able to surprise some. It's like two film characters discussed approximately like this - "Don't you think they miss you at the afternoon tea?" - "No, probably not. I will just gain some novelty value for the dinner."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti