Toinen linkkivinkki - Yet another link tip

Täällä on perjantai vapaapäivä, joten ohjelmaa on tiedossa. Viikonlopun ajanvietteeksi kuitenkin vielä toinenkin linkkivinkki. Löysin jonkin aikaa sitten House&Home- sivuston, jolla on kivoja sisustusfilmiklippejä. 

Nyt taidan alkaa hiipiä iltapalalle ja peiton alle. Oli aika kiireinen viikko takana, kun piti tehdä viiden päivän työt neljässä, ja vielä sattui kaikki mahdolliset palaveritkin tälle samalle peruskoululaisten syyslomaviikolle, joten oli vielä sitten leikkisuunnitelmia ja sen sellaista kalenterissa. Vapaapäivä on siis ansaittu ja suunnitelmat on purkissa. Polskis ja loiskis huomenna ja toivottavasti myös pieni hetki lämpimässä saunassa uimisten välissä.  

----

This Friday is a bank holiday. Great plans ready... Just another link tip to those who love decorating. I found lately House&Home website with loads of video clips & co. It's definitely worth of checking out. 

It was quite a week.. Now it's time to have some evening snack and go to bed.

DIY kehyksen taustalla - DIY the reverse of the picture frame

Olen viime vuosina ostanut lähes kaikkien taulujen kehykset kirpputorilta. Vanhat kehykset ovat yleensä paremmin tehtyjä ja muutenkin tunnelmallisempia kuin uudet. Ja hintahaitarikaan ei päätä huimaa. ;-) Yläkuvassa oleva suurempi kehys taisi alunperin olla yhdistelmä kultaa ja vihreää. Siitä on jo aikaa, kun maalasin vihreän osuuden piiloon. Kevyt hionta pienenpienellä palasella hiomapaperia, jottei kultaosuus naarmuuntuisi ja sitten huonekalumaalia pintaan pienellä akryylitaulun maalaukseen sopivalla siveltimellä. Litteä sivellin on aika ehdoton, jotta saa maalin reunan kutakuinkin suoraksi. Pelkkä käden vakaus ei riitä, jos sivellin on pyöreähkö... 

Ikeassa on tällä hetkellä hyviä paspiksia (julisteprintti mukana) myynnissä halvalla ja aika monessa koossa. Koot tietysti sopivat Ikean omiin kehyksiin, joten kirpparikehyksiin joutuu hieman soveltamaan. Ostin siis hieman kehystä suuremman koon ja leikkasin siitä ylimenevän osan viivottimen ja mattoveitsen avulla alustan päällä. Paspiksen mukana tuli myös taustapahvi, joten käytin senkin hyödyksi kehyksen takapuolelle leikkamalla sen ensin sopivan kokoiseksi. Sitten vain kerrokset kuvineen paikalleen ja jäljelle jäi vain taustan siistiminen/kiinnitys. Tausta varten leikkasin ruskeasta paperipussista n. 4cm leveät suikaleet ja liimasin ne puuliimalla kehyksen taakse. Liima levittyy parhaiten ohuesti ja tasaisesti samanlaisella pienellä litteällä sudilla. Kunnon kiinnitykset siis ihan helpolla. Jos päätän vaihtaa kuvan joskus myöhemmin, mattoveitsen kärjellä saa koko komeuden takapuolelta kehyksen reunasta uudelleen auki. Siihen asti sisus pysyy lasin alla sekä pölyttömänä, että tukevasti paikallaan.

Liimailujuttu on hyödyllinen vinkki silloinkin, jos joutuu purkamaan kirpparilta ostettuja grafiikkoja tms. kehyksistään puhdistamista varten. Vuosikymmenien aikanahan lasin alle ehtii nimittäin lopulta kertyä hieman likaakin huolellisistakin liimauksista huolimatta. Varovainen avaaminen siis mattoveitsen avulla, lasin puhdistus ja liimaus takaisin. Ruskeat paperisuikaleet voi korvata myös sanomalehtipaperin suikaleilla, mutta vitivalkoisia seiniä vasten sanomalehti ei ole ihan parasta. Ai niin, viimeisenä vinkkinä vielä, että kehyksen lasia ei kannata pestä ikkunan/peilinpesusuihkeella, vaan ihan rehellisen vanhanaikaisesti vedellä ja tiskiaineella. Suihkeen kemikaalit nimittäin eivät tee hyvää, jos niistä jää aavistustakaan lasin alle. Ainoastaan veden ja tiskiaineen saa kuivattua niin, ettei jäljelle jää minkäänlaisia kemikaalijämiä. Yritys-ja-erehdys on erittäin raivostuttava opettaja.

----

I got yet another picture framed. I used an old frame which I had a quite a while ago painted partly black. Originally I think it was gold and green, so I simply painted the green areas black. A small flat brush was a necessity to get the lines as straight as possible and not staining the golden paint.

Ikea sells at the moment prints with a passe-partout for quite cheap prices in all possible sizes. Well, not all to be exact, the sizes match with the Ikea picture frames. I had to buy slightly bigger, since the second hand frames never follow any standard measures. I used a carpet knife and a ruler to cut the passe-partout into a right size. The package had a brown cardboard with it for protection, but it came in handy and I decided to use it at the back of the picture since I only had the frame with the fitting glass to it. I then assembled the pieces and attached them on the back with some stripes of brown paper (from a brown paper back). I spread a thin layer of wood clue on the paper stripe and attached it to its place covering partly the frame and partly the cardboard. Quite an easy fix really, but totally solid and safe. If I ever decide to change the photo, I simply need to use the carpet knife to open it up again between the cardboard and the edge of the frame. 

This method of attaching the frame comes in quite handy, should you ever buy old drawings/sheet of graphic in the second hand shops. With the time they do collect some dust and dirt, so sometimes you need to open the frame in order to clean the glass properly. Assembling it back securely works well by using paper and wood clue. Brown paper could be replaced by the newspaper paper, too, but against a pure white wall that was not the best in my case. I almost forgot, but for the last tip one more thing. Should you ever clean a glass inside of any picture frame, use only water and dish soap. There is a temptation to use a window spray especially if the glass seems VERY dusty, but you'll never get the residue of the chemical product completely off... And that won't do good to the picture for longer run. Don't ask why I know it. ;-) Trial-and-error is an annoying teacher.   

Kurpitsan siemenent & leija - Pumpkin seeds & a kite

Sunnuntaina syötiin paistettua kanaa ja salaattia. Parsakaalin kukinnot ovat pieninä paloina hyviä perinteisten salattiainesten kanssa. Lisäksi kaadoin päälle kourallisen kurpitsansiemeniä. Ne maistuvat ihanan pähkinäisiltä. Niitä voisi paahtaakin, jos vielä lisää makua haluaisi. Varsinaista voimaherkkua. Sitä tarvitaankin tänään, kun myrskyää niin, että meinaa itsekin lentää tuulen mukana.. 

Eilen iltapäivällä tyttö lennätti leijaa kävelylenkillä. Mies oli huomannut juoksulenkillään, että yhden peltotien varressa on riittävän avoin ja sopiva tuulinen kohta. Ei siis asutusta tai sähköjohtoja liian lähellä, ja autojakin kulkee ohi vain harvakseltaan. Leija nousikin heti korkealle ja pysyi siellä melkein itsestään, kunnes oli aika jatkaa matkaa. Se on aika meditatiivista, se leijanlennätys. Leija kieppuu ja kirkaanväriset nauhat kiemurtelevat... Leija on ihan huippujuttu sellaisina päivinä, kun voimakas tuuli muuten vain lähinnä ärsyttäisi...

----

On Sunday afternoon we ate roasted chicken and salad. Broccoli tastes good among the other ingredients when it is cut into tiny pieces. I added handful of pumpkin seeds, too. They taste like nuts. If you like more taste, you could roast them first. Pumpkin seeds are powerfood! Useful for today, because the storm is turning everything upside down! 

Yesterday we made a walk together. My husband had found a good kite flying place on one of his jogging routes. No houses or electric cables too close, almost no cars passing by... The kite flew up immediately and stayed there without much effort until we had to continue walking. It' almost meditative to observe the kite flying in the sky... It's one of the nicest things you can do on those days when the wind would otherwise just tend to annoy... 

DIY Lokakuun mekko - DIY October Dress

Tytön koulukaverilla oli kiva mekko, joten siitä saatiin hiukan ideaa kokeilla tehdä samantyylinen. Ensimmäinen haaste oli löytää sellainen kangas, mistä oltaisiin suurin piirtein yhtä mieltä, että talvinen mekko voisi onnistua. Lopulta päädyttiin 100% puuvillaiseen, aavistuksen verran kiiltävään kankaaseen. Kontrastiksi helmaosuuteen punainen vuorikangas. 

Ongelma oli, että en kankaan löytymiseen mennessä ollut löytänyt mistään sopivaa kaavaa, joten ei auttanut muu kuin lähestyä projektia ihan täysin DIY-mielessä. Kankaan leikkaaminen pelotti sen verran, että leikkasin aluksi vain leveyssuunnassa kaksi yhteen sopivaa pitkää suikaletta ja ompelin ne tosi pitkällä tikillä reunoista kiinni kainaloihin asti. Sitten yläosasta ompelin arvelemalleni kohdalle hiukan kaarevat olkapäät. Sitten soviteltiin ja korjailtiin kaventelemalla, kunnes alkoi näyttää, että mekkohan siitä putkilosta ehkä joskus tulee. Varsinaista muotoa siinä ei lopuksikaan ollut, koska idea oli koota vyötärö puolitoista cm leveällä kuminauhalla. Kun olkapäiden todettiin olevan sopivalla kohtaa ja oikean muotoiset, käänsin räpellyksen väärin päin ja leikkasin ylimääräisen kankaan pois jättäen ehkä 3cm saumanvaraa edelleen, tikkasin ne reunat erikseen siksakilla, jotta saisin kaula-aukon viimeisteltyä kääntämällä vain kankaan sisäänpäin (olkapäiden osalta siis saumanvara myös auki). 

Sitten huomattiin että tässä "venekaula-aukossa" onkin hiukan liikaa tilaa ja muutenkin se tökötti pystyssä, mikä oli tietysti ongelmallista. Ehdotin, että tehdään etureunaan pari taitosta, jotta yläosa muotoutuisi paremmin. Tuumasta toimeen, ompeleet vaan reunasta 3cm ja 0,5cm päähän. Voilá! Sitten se kuminauha. Kun kohta oli katsottu valmiiksi, leikkasin vuorikankaasta sopivan mittaisen palan, ompelin sen putkeksi ja tein siihen silittämällä kohtuuleveän ylätaitteen. Kiinnitin sen kahdella ompeleella paikalleen, niin, että kankaiden väliin sai pujotettua sopivan levyisen kuminauhan. Sitten olikin vain helmojen ja hihojen taitto. Ne olikin ne helpoimmat vaiheet, eivätkä taida kaivata sen kummempia selityksiä. (Jossakin noista aikaisemmissa vaiheissa jouduin ottamaan pienen ajattelutauon, kun yhtäkkiä alkoi tuntua, että tämähän on ihan toivoton projekti ja harmittelin, että tuli edes aloitettua ilman kaavoja. Huokailin jo ylöspäinkin, että hiukan tarvittaisiin taas viisautta tässäkin projektissa...) Lopulta mekko oli kuitenkin valmis, ja tyttö hurjan tyytyväinen. Ei vetoketjua, ei nappeja, eikä oikein mitään muutakaan. Niihin vaatimuksiin nähden saavutettiin kaikki tavoitteet.

En tosin tiedä uskaltaako tällaista DIY-ompelusta kenellekään suositella. Kannattaa etsiä ehkä mieluummin kaavat, jos ei ole intoa riskinottoon. Jos viitsii näpertää, niin kyllä tällä systeemillä mekon saa kasaan. Joku viisaampi tietysti osaa heti ottaa asiaankuuluvat mitat ja pääsee hiukan vähemmällä mallailulla... Kaavojen piirtämistaito olisi kyllä niin kätevä. Sitten saisi tehtyä ihan mitä haluaa ja tietäisi jo aloittessaan onnistuvansa.  

----

My daughter's friend wore lately a dress that we both thought was pretty. We found a suitable material, but no pattern... Thus, it turned out to be quite a DIY project for Saturday afternoon. My method was simply cutting the material into two long rectangular pieces, sewing them to a tube (from hem until the armpits) and few stitches at the shoulders to determine the basic shape. Then we proceeded so that my daughter tried that shapeless thing on who knows how many times and I took off an inch in here, another there... But finally, voilá, it became a dress. Few hopeless moments were included in this project, but now afterwards we are both happy with the end result. No zips, no buttons, no nothing. Those were the requirements and we pretty much achieved them all.

I titled the post DIY, but I am not sure whether it is responsible of me to propose the dress as a project to anybody without being able to draw a pattern or explain properly what I did. If you fancy one, you better look for professional instructions elsewhere, unless you are like me, and can't wait when a good idea pops up in your mind. ;-) I would love to learn how to draw patterns though. It would be so exiting to be able to do whatever and know that everything turns out well.         

Hortensia & linkkivinkki - A hydrangea & a link tip

En varmasti koskaan kyllästy hortensioihin! Tämänkesäinen parvekekukka maksoi itsensä takaisin sekä parvekkeen koristeena, että myös leikkokukkina moninkertaisesti. Ja sävytkin sopivasti muuttuivat kesäkauden aikana. Viime viikolla leikkasin viimeisen kukan, ja nyt olisi tarkoitus saada hortensia säilymään ruukussaan talven yli. Täytynee kysyä alakerran rouvalta, miten se parhaiten onnistuu. Vanhoilla ihmisillä on tietotaitoa ihan mahdoton määrä! 

Viikonlopun vinkki: 

Luulen, että teistä monet tykkäävät sisustamisesta, joten pieni vinkkaus lienee paikallaan. Hollantilainen sisustuslehti  VT wonen on täällä aika suosittu. Lehdellä on kotisivut ja blogi täynnä kuvia ja ideoita. Sivut on tietysti hollanniksi, mutta aika selkeästi siellä on kaikki esillä. 'Binnenkijken' -tagista pääsee katsomaan oikeiden kotien sisustuksia. Lehden tyyli on pääosin sellainen rempseähkö, mutta aika monipuolinen DIY-ideoiltaan. Kannattaa kurkistaa. 

----

I think I'll never get tired of hydrangeas! This summer my balcony plant paid itself back both by blooming outside and by providing me cut flowers for inside the house. It was wonderful to observe the changing of the shades as the summer passed by.  Last week I cut the last bloom. Now I hope I can make it survive over the winter. I might need to talk to the lady downstairs to get a good advice. The elderly people have amazing amount of know-how on all kinds of things!

A weekend tip: 

I suppose many of you like decorating, so I take a chance to show you something. There is a Dutch decoration magazine called VT wonen. It's quite popular over here. The magazine has a home page and a blog. You can find amazing amount of pictures and ideas there. The language is obviously Dutch, but the layout is rather clear. The 'Binnenkijken' tag leads you to the inside photos of actual apartments and houses. The style of the magazine is quite relaxed and DIY. Worthy of checking out.  

Veneitä - Boats

Tallensin kuvat beachboats -nimellä, mutta nyt on beachit ja boatit kaukana ja kirkkaan sinisestä taivaastakaan ei ole minkäänlaista toivoa. ;-) Ajattelin joka tapauksessa päivän harmaudesta huolimatta, että näytän nämä kuvat ennenkuin sää ihan talviseksi kääntyy. Lokakuun alussa, kun kävimme rannikolla, oli vielä ihan lämmintä. Paikallinen venekerho oli edelleen kesäkaudessa, joten varusteita ja veneitä purjeineen oli vielä aika paljon sekä rannalla että vesillä. Me harjoittelimme kesällä jollalla purjehtimista järvellä. En tiedä uskaltautuisinko ihan helpolla sellaisella (tai järeämmälläkään) paatilla oikealle merelle...

---- 

I saved these photos with the title 'beachboats.' However, there are no boats, beach nor blue skies for me anywhere today. ;-) It's actually rather gray weather today, but I thought I better show these photos before the winter really arrives. In the beginning of October the boat club was still celebrating the summer season. There were many boats and equipment on the beach and at the sea. Last summer we practiced sailing at the lake. I am not quite sure whether I would ever have courage to do the same at the sea...

Kanerva - Heather

Kauppareissulta tarttui mukaan kanerva. Parvekkeella oli kesäkukkien jäljiltä vielä saviruukkukin lautasineen, joten tarvittiin vain nauha ruukun reunaan. Saa nähdä kauanko kanerva kestää sisällä, mutta yritetään ainakin pitää se hetken aikaa hengissä. Ehkä turvallisinta on olla tekemättä sille mitään. ;-) Nyt toivon, ettei mukaan olis tarttunut kanervan lisäksi muuta ylimääräistä. Napostelin nimittäin niin paljon karkkia, että ihan vatsaan koskee... typerys, mikä typerys.

----

I bought a heather on my grocery shopping trip. There was a pot left over from the summer flowers at the balcony, so just a piece of ribbon was needed for the edge. Let's see how long the heather will last inside. I'll do my best to keep it alive. Or should I rather say I better do nothing in order to keep it alive? ;-) I wish I had not bought anything else extra... I namely ate so many candies on the way home, that I feel almost sick now... silly me.

Hyvä aloitus - A great opening line

Kirjahyllyn päällä tavarat vaihtuvat, mutta viikonloppuna aurinko paistoi hetken aikaa värjäten kaiken eri sävyiseksi, että piti napata kuva. Olispas seinä oikeasti tuollaista pehmeän harmaata vitivalkoisen sijaan! 

Tänään sattui hauska juttu töissä. Luennoin kolme tuntia kirkkohistoriaa ja kävimme läpi 300-luvun harhaoppeja ja kirkolliskokouksia. Jossakin kohtaa klikkasin seuraavan powerpoint-dian esiin ja yksi opiskelijoista viittasi ja aloitti kommenttinsa: "I don't intend to start any kind of heresy, but..." (Mä en suunnittele aloittavani minkäänlaista harhaoppia, mutta...) Aika hauska avauslause sellaisen materiaalin jatkoksi. ;-) Ryhmällä on hyvä huumorintaju, joten saatiin sopiva kevennys siihen väliin ennen kuin selvitettiin, miksi se dia oli sellainen kuin se oli.

----

During the weekend the sun was coloring the living room wall into so pretty shade, that I had to take a photo. I wish the wall was always like that smooth grayish tone!

Something funny happened today at work. I was lecturing three hours of church history. We were just looking through the heresies and the church councils of the 4th century. At some point I clicked the next power point slide and somebody raised his hand and began the sentence by "I don't intend to start any kind of heresy, but..." A great opening line in the context of the topic of the day! Everybody in the group has a good sense of humor, so we all got a good laugh before proceeding on to clarify why the slide was as it was.   

DIY taulukorjaus: osa 2 - DIY picture frame: part 2

Muistatteko sen muutaman viikon takaisen pyromaanijutun? Lauantaiaamuna sain lopultakin valittua siihen sopivan valokuvan. Tulostin 15x20cm kokoisen kuvan sepia-filtterin kanssa valokuvaliikkeessä. Ajattelin sepian sopivan sisustukseen värillisen valokuvan sijaan. Valokuva on kiinnitetty kahdella helmiäisnuppineulalla kanvaasiin niitattuun kankaaseen, joten se sujui nopeasti ja helposti. En tainnut edes riisua kenkiä ja takkia päältäni kotiin tullessa, kun halusin heti nähdä, toimiiko idea, kuten olin kuvitellut. Kyllä se toimi! Tykkään lopputuloksesta kovasti. Nuo yläkuvan pilvet on tietysti hiukan harmilliset, mutta saanette kuitenkin idean siitä, mitä pyromaanitaulusta lopulta syntyi... :-)

----

Can you remember the ugly painting I bought few weeks ago? On Saturday morning I finally got to select a fitting photo to the frame. I printed it out with a sepia filter in size 15x20cm in the shop. I thought sepia fits better to the decoration than a color photo. I attached the picture to the material with a pearl pin. I did not even take off my jacket or shoes when I arrived home, because I wanted to see immediately whether my idea works as I had imagined it would! And it did, I love the end result. The clouds on the first photo are bit annoying, but I think you got a picture - at least metaphorically speaking.  ;-)

Hämähäkkejä - Spiders

Yksi tytön luokkakavereista oli ehdottanut, että hän voisi tulla meille leipomaan jotakin. Tytöt olivatkin sitten jo suunnitelleet tekevänsä cupcakesejä, joten toteutus oli vain äitien tekstareista kiinni. Minä tietysti laitoin kutsun menemään ja aikataulut saatiin molemmin puolin järjestykseen. Perjantaina sitten koulupäivän jälkeen meillä oli keittiössä kolmestaan aika hauskat jutut. Ne jutut onkin aina se paras osuus näissä leivontasuunnitelmissa. ;-) Kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja täytteestä tuli kuin tulikin lopulta oikeanväristä oranssia ja jopa mustasta fondantista muovaillut hämähäkit onnistuivat hienosti. (Ohje oli sama kuin tässäkin.)

----

One of the classmates came to a baking visit after school on Friday. The girls had decided for cupcakes and I only needed to shop the ingredients and say yes to the great plan. Couple of text messages back and forth, and finally the schedules were organized properly. We had fun talks while working in the kitchen. That's the best part of this kind of plans... ;-)  Everything went well and finally the topping turned out orange enough and black spiders ended up looking quite happy. The recipe was the same as here.

Kirjastoreissulla - A trip to the library

Kävin eilen Leuvenissa kirjastossa. Yliopistossa on reilun kokoinen teologinen tiedekunta, joten kirjasto on valikoimaltaan ihan loistava. Kerrankin muistin ottaa kameran mukaan, joten tässä muutamia kuvia kävelymatkan varrelta. Kirjastopäivä on aina sellainen pieni projekti, että täytyy mennä ensin metrolla, sitten junalla ja lopuksi vielä kävellä muutama kilometri. Junasortista ja aikatauluista riippuen matkaan saattaa mennä yhteen suuntaan parikin tuntia. Yleensä koitan valita InterCity -junan, koska se nopeuttaa kulkemista huomattavasti. Auto ei tule kysymykseenkään, koska matkalla on sellaiset ruuhkat molempiin suuntiin, ettei ajamisesta ole mitään hyötyä. 

Mun kirjastoreissujen kulkureitit ei sivua nähtävyyksiä kuin tuosta kaupungintalon kohdalta ja puistokin jää just vain reitin viereen, mutta oikeesti Leuven on kyllä ehdottomasti näkemisen arvoinen, tunnelmallinen kaupunki. Ja se kirjasto, se on vetoinen ja haisee pölylle, mutta valikoimasta löytää melkein aina melkein kaiken mitä keksii etsiä. :-) Kirjastosta ei saa lainata mitään, joten kirjat ovat aina paikalla. Joskus tosin menee aikaa etsiä niitä, koska opiskelijat saavat kasata niitä pöydille, kunhan vain jättävät hyllyyn kirjan kohdalle kaavakkeen, mille pöydälle ovat kirjan jättäneet. Pöydiltä voi hakea kirjoja, kunhan vaan vie ne takaisin. Ihan kätevä systeemi, jos tarvitsee samoja kirjoja jonkin aikaa, ettei tarvitse joka päivä etsiä niitä samoja hyllystä uudelleen ja uudelleen... 

----

I went to the library in Leuven yesterday. There is quite a large department of theology, so their library is great. This time I did not forget to take a camera, so here are some photos from the route I walked once I got to Leuven with the public transportation. I try always to take an InterCity train, because that's so much faster than the local trains, but one way or another, the traveling takes quite a bit of time...

My walking route does not really pass by any sights except for the town house. Leuven is, however, definitely a nice place to see. I like its atmosphere and architecture. And the library naturally. You can almost always find almost everything you look for... :-) The books are for consultation only, so nobody can lend anything.    

Sukat, kissa ja lauantai - Socks, a kitten and Saturday

Katselin valokuvia ja huomasin, että en olekaan näitä Seijan tekemiä villasukkia vielä näyttänyt. Ihanat pitsiset ja violetit, tyttö valitsi ne itselleen heti ensi näkemältä. :-) 

Tänään oli ihan huippuhyvä lauantai. Sain päivällä opiskelujuttuja taas hiukan purkkiin. Arkipäivät meinaavat loppua hiukan kesken aina välillä... Iltapäivällä käytiin yhdessä pitkällä kävelylenkillä, kun aurinko paistoi ihanasti. Yhden talon kohdalla pieni, ruskea kissanpentu tuli puutarhasta uteliaana meidän luokse tielle. Pysähdyttiin tietysti hiukan silittämään sitä. Sitten menikin seuraava kilometri kissa- ja koiratoiveista jutellen. Onneksi tähän asuntoon ei saa ottaa eläimiä, se on aina kätevää, että voi laittaa syyn jonkun muun niskoille. 

Ruokakauppareissun jälkeen sain vielä muutaman pienen ompelujutun valmiiksi ja sitten leivoin tytön ja hänen kaverinsa kanssa kaksi isoa pitsaa. Sitten istuttiinkin jo pöytään ja herkuteltiin. Mukava päivä, oli monenlaista sitä sun tätä. Mutta se onkin paras vapaapäivän merkki, että voi aamulla vain päättää, mitä päivän ohjelmaksi tulee...

----

I went through some photo files and found a picture of one more pair of wool socks that I did not show you yet. These have some lace pattern! My daughter chose them for herself immediately when she saw them! 

I had a wonderful Saturday today. First I got some study stuff ready. Sometimes the weekdays are not enough to get everything done... In the afternoon we went together for a long walk, because the sun was shining beautifully! A cute brown kitten came out of one garden to meet us on the street. Naturally we stopped to stroke it for a moment. The next topic of conversation was obviously a wish for a cat or a dog... It's good that no pets are allowed in this house. The rule gives us a possibility to blame somebody else for not getting any... 

After some grocery shopping I sew few little projects ready and baked two huge pizzas with my daughter and her friend. And then it was time to sit down for a dinner. This was such a wonderful day, a great variety of this and that. A free day works out best and most relaxing when you can just decide in the morning what's the program of the day... 

Ihana kakkutaikinaseos - Cute cake mix

Jonkin aikaa sitten saksalainen ystäväni antoi minulle itse kokoamansa kakkutaikinaseoksen. Lasipurkki kerroksittain täytettynä ja punavalkoisella nauhalla koristeltuna oli niin kivan näköinen, että meni jonkin aikaa, että raaskin lopulta käyttää sen. Eilen sitten oli iltapäiväteevieras tulossa, joten oli hyvä syy kokeilla, minkälainen kakku seoksesta syntyy. Taikinaan ei tarvinnut lisätä kuin kaksi kananmunaa ja sulatettua margariinia.

Lopputulos oli niin herkullinen, että täytyy kokeilla kehitellä samoista aineksista jonkinlainen ohje. Itse en olisi arvannut yhdistää kookoshiutaleita ja hasselpähkinärouhetta samaan kakkuun, mutta ne sopivat todella hyvin yhteen. Ja ruskea sokeri valkoisen sijaan! Siinä on parempi aromi, sen olen todennut jo muidenkin reseptien suhteen. Olisikohan se vielä ehkä hiukan valkoista terveellisempääkin?

Tänään on edessä pitkä työpäivä ennen viikonlopun aloitusta. Mutta tiedätte nyt ainakin, mitä minä syön teetauoillani... :-)

---

Some time ago my German friend gave me a homemade cake mix. The glass jar was so cute with all the ingredients layered in it and the ribbon added to the top, that it took quite a while for me to actually use it. Yesterday we had some company for the afternoon tea. That was a good reason to try the cake mix out. Besides the cake mix I needed to add only some melted butter and two eggs.

The end result was so delicious, that I will have to figure out how to make something similar by myself. I would have never thought to use both coconut flakes and hazelnuts together, but they make such a delicious combination!

Today I will have a long working day before getting to the weekend. But now you at least know what I'll have with my tea today for the breaks... ;-)   

Keltaiset lehdet - Yellow foliage

Sunnuntaina tuli mieleen, että sellaisia lämpimiä rantapäiviä ei varmaan tänä syksynä tule enää kovin montaa. Nyt onkin sitten taas vaihteeksi saatu rankkoja sadekuuroja toinen toisensa perään. Yhtäkkiä aamulla huomasin, että aurinko paistoi pilvien välistä hetken aikaa ja juoksin hakemaan kameran. Ehdin ottaa muutaman kuvan ja sitten se aurinko taas hävisikin. Täytyy näköjään olla nopea, jos haluaa saada paistetta. Tämä syksy on ollut erikoisen aurinkoinen ja lämmin, joten nyt ei ole yhtään syytä valittaa, mutta ulos kannattaa kyllä kipaista heti, kun huomaa yhtään taivaan selkenevän. 

 

----

I thought on Sunday that such sunny beach days must be getting rare at this time of the year. Now for a change we have got heavy rain showers one following the other during the last few days... Suddenly this morning, I saw that the sun was shining for a few minutes. I run to get my camera and after just a few shots, the sunny moment was already gone. One needs to be rather fast in order to catch the golden rays. This fall has been so beautiful and warm for most of the time though. However, I think we are now coming to the season when it is best to go for a walk immediately one sees the skies clearing up.  

Sunnuntai rannalla - Sunday on the beach

Sen verran on taas vauhtia tällä viikolla, että meni keskiviikkoon ennen kuin sain edes viikonlopun valokuvia näyttämiskelpoiseen kuntoon... Ajelimme sunnuntaina rannalle rentoilemaan. Sää oli ihanan aurinkoinen ja lämpötilakin +17 astetta. Tuulta ei ollut nimeksikään, joten tällä kertaa leija jäi lennättämättä, mutta muuten ehdittiin kyllä pelata kaikenlaista mahdollista, mitä nyt rantahiekalla uimasäiden jälkeen keksiikään. 

----

I have been quite busy for the last days. I'll show you some pics from Sunday. We drove to the beach to relax a little. The weather was perfect, blue skies and +17 degrees. There was not enough wind for flying a kite, but there are many other things one can do on the beach after the weather no longer fits for swimming...  

Askartelu: Vielä yksi kurpitsa - Craft: One more pumpkin

Keksittiin tytön kanssa askartelua lauantain iloksi, joten tässä ideaa teillekin, jos näperrystä kaipaatte. Monikossa siksi, koska uusia lukijoita on tullut tosi paljon lisää! Seurailen välillä listauksia ja esim. eilisen kävijälukumäärä nousi melkein seitsemäänkymmeneen!!! Tervetuloa!  Jättäkää joskus kommenttia, niin tiedän keitä siellä ruutujen toisella puolella on. :-)

Takaisin kurpitsajuttuun. Tarvikkeet on listattuna yläkuvassa. Askartelu eteni seuraavasti. Ensin leikattiin postikortin kokoinen ruskea pahvi ja siihen päälle revittiin voimapaperista hiukan pienempi pala, joka liimattiin liimapuikolla paikalleen. Seuraavaksi leikattiin kurpitsanmuotoinen pala askarteluhuovasta. Sen alle voi laittaa hiukan liimaa puikosta, että se pysyy paremmin paikallaan. Sitten vain ompelemaan kurpitsan ulkoreunat. Neula siis kulkee pahvin ja paperin läpi. Kirjontalangan erotin kahtia, jottei pistoista tullut liian paksuja. Kurpitsan alareunaan tullessa sen alle työnnetään hiukan pörröistä jouhta. Olkikin tai pieni vihreä kangaspala voisi olla ihan sopivaa. Pistot ovat hiukan hankalampia jouhen kanssa, mutta onnistuu kyllä, kun ei liikaa kiirehdi. Jouhiin ei tarvitse limaa, koska ne pysyvät paikallaan pistojen avulla samalla vaivalla ja ilman liimaa ne jäävät kuohkeaksi, jolloin vaikutelma on hieman kolmiulotteinen. Seuraavaksi tavallisia pistoja kurpitsan keskelle. Linjat kannattaa pitää hieman kaarevina, jotta kurpitsa näyttäisi mahdollisimman pyöristyneelle. Viimeiseksi ommellaan vielä kanta muutamalla pistolla. Langat voi päätellä helposti vain pujottelemalla pistojen sekaan takapuolelle. Omaan korttiini leimasin vanhalla leimasimella tekstiä voimapaperin päälle. Teksti "jää kesken" kun laittaa ennen leiman painamista paperin palan siihen kohtaan mihin ei halua leiman jälkeä tulevan. Lopuksi kortin takaosan ompelusjäljet voi peittää melkein kortin kokoiseksi revityllä voimapaperin palasella. Sitten koko komeus hetkeksi kirjapinon alle painoon.

Tämä on sopiva askartelu kymmenestä vuodesta eteenpäin. Sen pienemmillä ei ehkä kärsivällisyys riitä ompelupistoihin, koska huovan ja pahvin yhdistelmä vaatii hieman näppäryyttä onnistuakseen.

---

My daughter and I needed some Saturday craft and ended up making felt pumpkin cards. Here some instructions if you like to try it out, too.

You can see all the needed material in the picture above: a peace of orange hobby felt, thick brown paper, lighter and thinner brown paper, brown thread (the sort you'd take for cross stitch), some green stuff which you can see in the picture (I can't remember how it's called in English, but it feels like coarse horse hair), ink pad and some stamp you find fitting to the theme. 

Cut the brown paper into a card sized piece. Tear a smaller piece from the lighter brown paper and clue it with the stick clue on the brown card. Cut the felt into a pumpkin shape and attach it to the card with a little bit of clue in the middle. Stitch the edges (through both felt and card). Add green hairy stuff when you come close to the bottom of the pumpkin. Stitch the lines in the middle. Keep them slightly curved, because that gives an appearance of a nicely rounded pumpkin. Stitch "the stick" on the top. I decided to stamp some text to my card with green ink. The "broken text" on the edges is made by laying a piece of paper on the place you don't want to get stamped before pressing the stamp down. Finally, tear another almost a card-sized piece from the lighter brown paper and clue it with the clue stick to the back of the card in order to cover the stitching marks. 

This craft works for kids (and adults) from 10 years on. The younger ones may not have patience for small stitching, because a combination of felt and thick paper demands bit of concentration to work out properly.      

By the way, I have been following the statistics lately. There seem to be a lot of new readers out there behind the computer screens! I was surprised because alone yesterday there almost seventy visits on this blog. I want to wish you all welcome! Drop a comment if you like, because I would like to find out who you are and where you come from. :-)

Kurpitsakeitto - Pumpkin soup

Tässäpä vielä taas kerran kurpitsakeiton resepti syksyn kunniaksi...

Kurpitsakeitto:

1,5kg kurpitsa

suuri jauhoinen peruna

kaksi keltaista sipulia

kasvislientä

pippuria

persiljaa

Kurpitsa paloitellaan, siemenet poistetaan ja palat kuoritaan. Peruna kuoritaan ja paloitellaan, sipulit myös. Vettä lisätään niin paljon, että vihannekset peittyvät. Kun vesi kiehuu, sekaan voi lisätä kasvisliemijauhetta/-kuution tai kaksi (vaihtoehto ilman kasvislientä on tietysti tarpeeksi suolaa). Keitä kunnes vihannekset ovat pehmeitä. Ennen soseutusta kannattaa kaataa pieni määrä nestettä pois (ota talteen) ja soseuttaessa nesteen voi lisätä tarpeen mukaan, jos tuntuu, että tulee liian paksua. Keitolla on tapana hiukan saostua jäähtyessään, joten liian paksuksi sitä ei kannata jättää. Keiton voi koristella persiljasilpulla ja jotkut tykkää lorauksesta ranskankermaa. 

----

The recipe for the pumpkin soup once again to celebrate the arriving of autumn...

   

Pumpkin soup:

1,5kg pumpkin

potato (variety that is used for mash)

2 yellow onions

vegetable bouillon

pepper

parsley

Cut the pumpkin, remove the seeds and peel the pieces. Peel and cut the potato and the onions. Add so much water that vegetables are covered. Once the water boils add the bouillon powder/cube(s). Cook until the veggies are ready. Puree the soup until smooth. Add pepper (and salt) if necessary Sprinkle with some parsley. Some like to add bit of sour cream, too.

Kurpitsat - Pumpkins

Tänä aamuna oli ensimmäisen kerran herätessä sellainen tunne, että nyt syksy on tullut ihan oikeasti. Yöllä oli satanut aika tavalla ja auringon noustessa oli vielä ihan pilvistä. 

Keittiön pöydällä vaihtuu "asetelmat" tunnelman mukaan. Alla on Ikean punottu tabletti kokoamassa tavarat yhdeksi ryhmäksi. Sitten vain siihen päälle vaikka kynttilä, kuivattu hortensia, valkoisia minikurpitsoja, rulla koristepitsiä ja kynttiläpihdit, vai miksiköhän niitä mahdetaan oikeasti kutsua. 

Valkoiset kurpitsat ovat aina parhaita koristeiksi. Viime vuotinen on tässä. Ja yksi aiempi on tässä. Ja sitä aiempi tässä. Oranssi ei sisätiloissa oikein ole minun makuuni, muuten kuin keitossa. Kurpitsakeittoa teinkin keskiviikkona niin paljon, että saan syödä vielä tänäänkin siitä annoksen lounaaksi... Ruokakaupassa oli samassa korissa montaa erilaista kurpitsaa tarjolla. Jouduin tarkistamaan kahdelta eri myyjältä, että ne varmasti olivat syötäviksi kelpaavia laatuja, koska osa näytti kirjavine pintoineen ja hauskoine muotoineen erehdyttävästi samalta kuin kukkakaupan koristekurpitsat! Näin jo mielessäni meidät kolme makaamassa tajuttomina keittiönpöydän vieressä lusikat kädessä ja silmien kohdalla mustat ristit... Elossa ollaan vieläkin monen keittolautasellisen jälkeen, joten myyjät olivat ihan selvästi luotettavia, rehellisiä ihmisiä. ;-) 

----

This morning when I woke up the fall had really arrived. It had been raining during the night, and as the sun was rising it was still rather cloudy.

There is always some "decoration" on our kitchen table. A collection of bits and bobs depending on the mood and time of the year. I love the white pumpkins. They are more to my taste than the orange ones for decoration. The orange ones make a great soup though. I cooked so large pot of pumpkin soup two days ago, that I can still eat it for lunch today. There were many different pumpkins in the same basket at the little grocery store nearby. They were in all possible colors and shapes. The selection looked to me awfully the same as the decoration pumpkins in the flower shop... In order to make sure that we are not all lying unconscious under the kitchen table after dinner, I asked the shop keeper whether some of the pumpkins were good for soup... She must have thought me crazy and told me to pick anyone I like. Yes, we are all still alive, but better to be sure in advance than plan for a funeral, isn't it... ;-)  

Lisää sukkia - More socks

Ehdinkin jo esitellä omat ihanat villasukkani. Tässä tytön toiset sukat. Ihanat nämäkin, eikö vaan? Tykkään tosi paljon tästäkin kuviosta. Pituutta on tytölle melkein puolen sääreen. Siitä tuli mieleen, että lauantai-iltana kävimme kenkäkaupoissa etsimässä talvisaappaita. Tarkoitus oli löytää uudet saappaat meille molemmille, mutta sitten reissu rajoittui pelkkien lastenosastojen kiertelyyn. Molemmilla on sama ongelma (liian kapeat sääret), joten on ihan sattumaa, jos löytyy yksikään sopiva kenkäpari, vaikka valikoima kaupoissa olisi kuinka laaja. Jossakin kohtaa alkaa sovittelu kyllästyttää niin paljon, että sitä lähtee kotiin ostamatta yhtään mitään. Ja vielä sekin, että lasten talvisaappaat maksavat yhtä paljon kuin aikuisten, jos ne on tehty nahasta. Muuta ei oikein voi harkitakaan, koska koulussa pidetään kengät jalassa seitsemän tuntia putkeen. Etsiminen jatkukoon. Kyllä ne sopivat vielä jostakin löytyvät... meille molemmille. 

----

I already showed you my new wool socks. These socks are for my daughter. So pretty, aren't they? I love this pattern, too. Also the length is perfect! That reminded me that on Saturday we had a plan to find winter boots for both of us. Finally it turned out that alone going through the selection in the children's departments was frustrating enough... We both have the same problem, both have very thin legs. You could almost call it a happy accident if you ever find easily one pair of boots that fit. And no, finding the fitting boots is not guaranteed even in the biggest possible shoe shop. At some point one gets so frustrated that one decides to postpone buying the boots... This year I also found out that the prices have gone up. Leather boots for kids cost the same than they do for adults. Some other materials are virtually unthinkable, because the kids have to wear shoes at school for seven hours every day. Well, we go on searching. The perfect winter boots must be somewhere out there... for both of us.    

Kukkia - Flowers

Olohuoneessa vaihdettiin pari viikkoa sitten taas hiukan järjestystä. Taisin jo mainitakin, että nyt on turkoosia sen aikaa, kunnes syksy muuttuu oikeasti synkäksi. Toistaiseksi on taas ollut monta aurinkoista päivää peräkkäin. Hiukan viileää varsinkin aamuisin, mutta auringonpaiste pitkin päivää tekee huippuhyvää. 

Viikonloppuna juhlittiin synttäreita. Sain kivoja lahjoja ja kakkua. Tänä vuonna itse vanheneminenkin tuntui ihan iloiselta. Selitykseksi sen verran, että olin jo pari kuukautta harmitellut täyttäväni vuotta enemmän ja vasta viikkoa ennen syntymäpäivää selvisi, että laskelma olikin väärin. Aika riemullista, heheh! No, ensi vuonna se seuraavakin luku tuntuu sitten varmaankin ihan ajankohtaiselta, koska harmittelukiintiön sen suhteen ehti jo täyttyä. Joskus etukäteisharmittelu valmistaa kohtaamaan kylmän todellisuuden sitten, kun sitä ei enää voi välttää... ;-)

----

We changed the order of the furniture in the living room some weeks ago. I must have mentioned already that my color of the season is turquoise, at least until the weather turns dark again. Last few days have been exceptionally sunny and warm. Mornings are a bit cool, but sunshine during the entire day does so good that one begins to wonder how it will be possible to go through the winter months when seeing the sun only rarely...

I had my birthday during the last weekend. I got wonderful presents and a cake. This year getting older felt actually happy. The reason being that I had miscalculated my age and thought it was one more year than it actually was. I figured out the correct numbers only a week before the birthday, but I can tell you it was a joyful discovery!!! I think next year I'll be fine with the next number, too, because having been so upset too early will make me feel prepared once I'll have to face the facts... ;-)  

DIY taulukorjaus - DIY picture frame upcycled

Löysin kirpputorilta kauniit taulunkehykset. Mukana oli tietysti itse maalauskin, mutta mielestäni tytön katse on kuin pyromaanilla, ja kädessä palava kynttilä... Hienoa kuitenkin, että taitelija oli arvostanut maalaamaansa teosta niin, että kiikutti sen oikeaan kehystämöön kehystettäväksi. ;-) Kehykset olivat niin makeat, että vajaa viisi euroa ei tuntunut missään. 

Mielessä oli muutama idea, millä kamala kuva saadaan piiloon. Päätin, että ensimmäinen versio tehdään kankaalla, jotta pyromaani saa vielä hetken armonaikaa. Irroitin taulun kehyksestään ja nitojan avulla pingotin pellavakankaan siihen päälle. Maalaus oli kiinnitetty kehykseen myöskin nitomalla, joten testasin, miten se toimii. Kieli keskellä suuta täytyy painaa nitojan nokkaa paikalleen, niin että paine kohdistuu tasaisesti niin, että toinen kulma on kanvaasin puureunaa kohti ja toinen kehystä kohti. Nitojan voimakkuuden säädin täysille. Kiinnitys sujui kuin leikki. Harmi, etten ollut tajunnut käyttää nitojaa tähän hommaan ikinä aiemmin!!! Tauluidea ei ole vielä ihan valmis, mutta nyt jo kehystä kestää ainakin katsella. Jatkoa seuraa jossakin vaiheessa. 

----

I found a pretty picture frame in the charity shop. The painting itself is bit horrid, because the girl has a sort of pyromaniac look in her eyes and a burning candle in the hand... ;-) The artist must have been proud of his/her accomplishment though, because he/she had the painting framed professionally. I loved the frame, so I decided the picture was worth of five euros and brought it home. 

I had few ideas of how to solve the pyromaniac problem. The first try was to cover the painting with a piece of linen. I used a knife to loosen the canvas from the frame, then attached the material on it with the help of a stapler. Finally I used the stapler to attach the canvas back to the frame. It worked out fine when I set the stapler strength to the maximum and pressed it evenly so that one edge was on the wooden edge of the canvas and the other on the frame. I wish I had figured that out earlier. The project is still bit in progress, but wait and see...