Kirjoitin keväällä pelkistetystä kirjanpidosta, joten tässä hiukan jatkoa "talousraha"-teemaan. Sain muuten vinkkiä eräältä lukijalta, että Penno on kätevä, jos haluaa seurata kuluja helposti, mutta nykyaikaisemmalla tyylillä. Siitä tämän postauksen asiaan: Ruokakaupassa on muutamia sudenkuoppia, jotka saavat budjetin helposti kokonaan hunningolle tai vähintään hiukan vinksalleen, ellei ole tarkkana. Luettelen tässä muutaman asian, mitä olen huomannut omaa ostoskäyttäytymistäni seuratessa. Listani ei varmasti ole kaikenkattava, mutta ehkä se inspiroi arvioimaan omaa ostoskäyttäytymistä.
Eli pieleen menee, jos:
1. En päätä viikkobudjetistani mitään. Silloin on jarrut vähissä, kun tuleekin kaikki erikoisemmat ideat mieleen kerralla. Ei siinä mitään, mutta ehkä kaikkia erikoisimpia ruokaohjeita ei tarvitse kokeilla yhden viikon aikana.
2. En jaksa suunnitella ruoka- ja ostoslistaa etukäteen. Hei, tähän hommaan menee noin vartti maksimissaan, joten sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa! Sitä paitsi sen ajan yleensä säästää takaisin, kun ei tarvitse juosta kauppaa montaa kertaa ristiin rastiin unohtuneita tuotteita etsiessä. Se johtaakin seuraavaan kohtaan...
3. Unohdan jotakin olennaista ja joudun myöhemmin käymään kaupassa uudestaan. Vaikka, että ajattelin tehdä luumupiirakan ja unohdin ostaa ne luumut. Sitten lähden niitä hakemaan, mutta ostan luumujen lisäksi muutaman muunkin tuotteen, joita en välttämättä tarvitse tai mitä ei välttämättä edes ehditä syödä, mutta ostan "koska nyt satun täällä kaupassa jo olemaan."
4. Menen kauppaan nälkäisenä. Silloin on ihan varmaa, että ostan kaikenlaista herkkua. En tarkoita tällä edes pelkkää sipsi- tai karkkipussia, vaan, että lähestulkoon joka osastolta löytyy jotakin, mitä tekee ihan kauheasti mieli... Sitten onkin vesi kielellä ja aika herkut liukuhihnalla, kun pääsee lopulta kassalle.
5. Ostan jonkin erityisen tuotteen, mitä tarvitsen vain yhteen ateriaan. Ei minulla mitään ole niitä erityisiä tuotteita vastaan, mutta kannattaa keksiä pari kolme ruokaohjetta, joihin sen tuotteen voi käyttää ennen kuin se menee pilalle. Esimerkiksi käy vaikka intialainen currytahna. Siitä vaikka kanacurry, katkarapu-nuudelikeitto, jne. Yleensä avatussa tuotteessa käyttöaikaa on viikko tai kaksikin, joten jos hiukan suunnittelee, niin erikoisemmatkin tuotteet saa käytettyä loppuun sen sijaan, että yksittäisen aterian takia menee puolet ehkä kalleimmasta yksittäisestä aineksesta hukkaan.
6. Ostan enemmän kuin mitä ehdimme syödä, koska suuri määrä on tarjouksessa suhteessa halvempaa kuin pienempi määrä. Siis ihan oikeasti, mikä on säästö, jos ostaa kolme pakettia jotakin, mitä oikeasti tulee käytettyä vain paketin verran? Pitääkö sen takia muuttaa ruokailutottumuksia, että saa väkisin syötyä ne kaksi ylimääräistä pakettia ennen kuin ne pilaantuvat? Yksi paketti on tietysti suhteessa ärsyttävästi hieman kalliimpi, mutta jos ne kaksi muuta olisivat täysin turhia, niin yhden paketin hinnan yli menevä raha on ihan silkkaa rahan tuhlausta.
Nuo edellämainitut sudenkuopat kun vältän, niin olen useimmiten ihan tyytyväinen ruokaostostyyliini. Ehkä yhdistävänä tekijänä tässä on suunnitelmallisuuden tärkeys ja itsekuri pysyä omassa suunnitelmassa. Aina ei tietysti voi onnistua ja mukaan tulee napattua muutakin. Toisaalta myös budjettiinkin kannattaa laskea tarpeeksi herkuttelua, että ei ala elämä maistua lastulevyltä! Ihan kirjaimellisesti en lastulevyä ole kyllä ikinä maistanut, mutta silloin kun olimme opiskelijoita Englannissa, meidän ruokabudjettimme oli muistaakseni 20£ viikossa. Nyt se kuulostaa naurettavalta summalta, mutta oli se silloinkin ihan älyttömän vähän rahaa. Eräässä kaupassa, missä meistä tuntui, että saimme rahalle eniten vastinetta, oli paahtoleipää, mikä maistui suunnilleen yhtä hyvälle kuin jos olisi haukannut pöydänkulmasta palasen.
----
Some months ago I wrote about my simple method of bookkeeping at home. This post is a continuation to that theme. Grocery shopping contains several traps that can easily throw a budget out of the window. I have observed couple of those traps in my own grocery shopping habits. My list is hardly exhaustive, but I think it might inspire to do some self-reflection about the matter as we are all returning back to the daily routines and ordinary weeks after weeks of summer vacation.
Our grocery shopping bill treathens to climb up when:
1. I don't decide about my weekly budget. If I don't have a clear limit in my mind, I get inspired by all kinds of interesting recipes. That's totally fine, but besides the budget that might matter, it's not even time-wise realistic to try to make everything new and special each night in one single week.
2. I don't write down a weekly menu and a shopping list for it. Well, I don't know why it's sometimes so difficult, because it actually takes only max. 15 minutes. Which one actually saves in the shop, because with the list one is likely to get all necessary things in one round rather than having to run several errands before all necessary things are in the cart. This leads me to the next point that is related to this one...
3. I forget something essential and have to make another trip to a grocery store to get that missing item. It's likely that I return home with that particular item plus several other things that I don't necessarily need that week, but bought "because I had to come to the shop anyway."
4. I feel terribily hungry. This sounds totally stupid, but when I'm hungry I see totally different things than which I actually planned to buy. I don't mean now that little chocolate bar or another snack, but at that point there is guaranteed something good in almost every section of the store that will make me feel that I have to buy it and preferably eat it already on my way to the car...
5. I buy a special product which I need only for one recipe. Some recipes call for special items and that's fine of course. However, the point is that if I know already when I'm buying it that half of it will likely end up in a trash, it's no longer about money well-spend. Easy correction to the problem is to plan ahead couple of recipes that use the same special item. Many things can be kept in the fridge a week or two after opening, so there's almost always time to be creative before the expiring date without having to eat exactly the same thing many times in a row.
6. I buy extra items because a larger amount is proportionally cheaper than a small amount. I'm sure buying in bulk is sometimes clever. However, if the offering is about an item that I will realistically need only one, but I buy two or more pieces of it because the one I need is "cheaper" in bulk, it's not really a smart trick. If I know I will only need one, any amount of money that goes beyond the price of that one is actually wasted. Unless of course I'm radically changing my eating habits because the offering was so incredible... and eat (what?!?) like three times more of what-so-ever happens to be in the offering! I wonder why that logic does not convince me...
When I avoid these pitfalls I liste above, I'm mostly quite happy about my grocery shopping habits. The connecting factor is good planning and discipline. It's important however to underline that food is quite an important nice thing in life, so for me planning means that I include regulargy good delicious food into my plans. Otherwise life begins soon to taste like chipboard. Not that I ever tried eating actual chipboard, but when we were young and studied in UK our grocery budget was exceptionally low. I think it was 20£ per week. It was a long ago, but even back then that called for a rather minimalistic lifestyle. The toast we bought in one particular discount shop, where we felt that we could make most of the money we had, tasted awfully similar like I imagine chipboard must taste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti