sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Voi aasi, mikä herätyskello!

Euroopassa maaseutu alkaa jo kaupungissa. Tässä meidän naapuri! Neljä kaviota, pitkät korvat ja kuuluva ääni. Auringon noustessa ei edes kukko ehdi kiekaista ennen tätä kaveria.

Jos haluat ihan omaksi huviksesi tietää, miltä aasiherätys meikäläisittäin kuulostaa, niin kokeilepa seuraavaa. Taivuta päätä kunnolla taaksepäin. Ota nenästä kiinni. Köhäytä kurkku puhtaaksi. Sitten sano kuuluvasti ja venyttelemällä "I-KAA-AA, III-KAA-AAAA" ja heitä samalla päättäväisesti päätä eteenpäin! Jos kukaan ei satu reagoimaan, niin toista pari kertaa. Mitä syvemmältä palleasta saat äänen nousemaan, sitä lähempänä olet.

Joskus aamuisin hiukan hermostuttaa. Luontoääni se aasikin on, mutta odottaisi edes sen verran, että kukko saisi perinteisen vuoronsa ensin. Voisin ottaa itsekin jonkun kiljukaulan elämään meidän parvekkeelle. Ties vaikka joku eläin olisi tuota aasia nopeampi aamuisin. Sitten voisin peiton alla mutista "HAH - voitettiinpas!" Tyytyväisenä kääntäisin kylkeä ja nukahtaisin uudestaan. Se olisi rehellistä vahingoniloa.

Aamuja lukuunottamatta tykkään aaseista. Eilenkin vietiin viidelle vähän kauempana laiduntaville aasille porkkanoita. Tuolle naapuritontin aasille en silti anna ikinä mitään. Sehän saattaisi vaikka luulla sitä palkinnoksi aamuherätyksistä.

1 kommentti:

  1. Kaikki jutut ihan mahtavia, mutta tää aasijuttu kyllä sai vedet silmiin, niin se nauratti, ja piti lukea momeen kertaan ja nauraa moneen kertaan. terveisin isoäiti

    VastaaPoista