Merry Christmas!

The end of term

Tällä viikolla pidetään töissä viimeiset luennot. Yleensä minulla on tapana viedä viimeisellä viikolla opiskelijoille jotakin herkkua mukana. Tällä kertaa mies ehti aamulla käydä kaupan kautta, joten suklaacroissantit olivat ihan tuoreita. Leipomotuotteissa on se huono puoli, että ne on tosiaan haettava vasta aamulla, koska niiden on oltava uunituoreita. Joskus tietysti leivon itsekin, mutta silloin yleensä tarjoiluun menee enemmän aikaa ja helposti tarvitaan syömiseen muutakin kuin lautasliinaa. Leipomojutut saa suoraan pussista suuhun, se on suurin etu. :D Tässä kohtaa on nimittäin melkein aina niin kiire luentomatskujen kanssa, että ei pysty nipistämään kovin paljon aikaa tälläisiin ekstrajuttuihin. Silti se on kiva traditio toteutettavaksi. Ja aina se tuntuu ilahduttavan jokaista. :)

----

This week is the last week of lectures this year. Usually I try to bring to the students something to eat during the lectures in the last week. This time my husband picked up some warm chocolate croissants on the way to work and brought them to my class. The downside of the bakery products is that one needs to organize the pick-up for the morning, but baking is not much easier unless it's something that can be made the day before, be served within seconds and be eaten with a napkin only. Where the bakery pastries score high, is that they can be eaten straight out of the paper bag. :D At this point we are usually in a hurry with the rest of the lecture material so much time can't be devoted to the extra things. Anyway, it's a fun tradition to maintain. During the last week it always cheers everybody up a little. :)   

On my kitchen table

Keittiön pöydällä pitää minun mielestä aina olla jotakin kivaa katseltavaa. Syömme suurimman osan aterioista keittiössä, joten on tärkeää, että pöytä on viihtyisä. Joulun alla koristelukysymys on helposti ratkaistu. Tarvitaan vain kynttilä ja ehkä lisäksi jotakin pientä muuta. 

Tällä kertaa laitoin kirpparilta syksyllä löytyneen koverretun puulautasen asetelman "pohjaksi" rajaamaan sitä. Lautasella tai tarjottimella rajaaminen on siitäkin hyvä, että jos tilaa tarvitaan muuhun, vaikkapa esim. leipomiseen, koristeet saa kerralla siirrettyä muualle. Muutenkin yleisilme selkeytyy, kun koristukset on koottu yhteen pitkin poikin ripottelemisen sijaan. Eli tuikku vanhaan, pieneen lyhtyyn ja hyasinttisipuli multineen sammalen ja jäkälän kanssa paksun lasin sisään. Viereen pullea männynkäpy ja muutama puutähti hyasintin juurelle. Pienellä vaivalla syntyy ihan jouluinen tunnelma.

----

We eat most of our meals in the kitchen. For that reason I feel that it's necessary to make the table look inviting also with some seasonal decoration. The month of December is particularly easy when it comes to decorating, because one can always set up a candle of some kind.

This time I took an old carved wood tray as a basis. Any plate or a tray works perfectly as a background to collect the items together in order to form a focal point. Besides, it makes it easy to remove all decoration at once when more space is needed for example for baking something. A little cup with a tealight, a pine cone and a bulb of hyacint with some moss and wooden stars are enough to make the little table in the kitchen quite Christmassy. By the way, why does nobody say Christmasful? It would sound much nicer, I think. :)   

Keeping up with traditions

Tämä talli on meidän perheen joulutraditio. Olen useampana jouluna yrittänyt ideoida jotakin muuta, mutta tämä vaan kaivetaan esiin suojamuovista joka vuosi, koska neuvottelut eivät tuota tulosta. Talli askarreltiin varmaan kymmenen vuotta sitten yhdessä ja taidettiin käyttää niin paljon voimaliimaa, että se ei edes hajoa, vaikka viettääkin vuodesta suurimman osan jätesäkin sisällä kellarissa. 

Ehkä olen tähän joskus rakennusohjeetkin antanut, mutta tulkoot tässä taas uudelleen siltä varalta jos joku vielä miettii seimitallin tekoa. Ensin teimme lasten askarteluun myytävästä savesta "tiiliä" leikkasimme savipalan ensin veitsellä pieniksi, suurin piirtein tasakokoisiksi paloiksi, joita sitten muotoilimme sormin hiukan luonnollisemman näköisiksi. Niitä muistaakseni kuivateltiin muutama päivä. Sitten otettiin puinen hyllylevy, mihin porattiin pohjaan reiät pystytolppien kohdalle. Ne sahattiin sopivan pituisiksi ja ruuvattiin alakautta paikalleen. Muut puuosat kiinnitettiin liimaamalla kontaktiliimalla. Sen jälkeen lakkasin puuosat hiukan tummemmaksi ja sitten liimattiin tiiliseinät paikalleen kerros kerrokselta. Lopuksi liimattiin katoksi kaarnasuikaleita. Tallin katoksi solmin pieniä "lyhteitä" risuista rautalangalla kiinnittäen.  

----

This manger is a fixed part of our family's Christmas traditions. It's a non-negotiable matter and therefore, we end up getting it out every December. We made it ourselves years ago and probably used a huge amount of power clue because though it's stored in a large trash bag in the basement for the most of the year, it always comes out intact. 

I think I have given building instructions for this one earlier, but let's repeat them in case somebody is still looking for ideas to construct a manger. We started by molding loads of "tiles." We bought gray craft clay and cut it first with a knife into pieces that were approximately the same size. Then we smoothened them by hand so that they started to look old and natural. Then we took a piece of a wood shelf and drilled holes to it at the places where the vertical beams are attached. The beams were attached from underneath by using screws. The rest of the wood pieces were just cut to right size and attached with powerclue. I treated the wood so that it got bit darker before we clued the tiles a layer by layer. Finally we attached pieces of bark to make a roof. (Lots of power clue thus in this one, but choose a transparent clue, not the one that dries up yellowish.)    

Happy third advent!

Lauantaiaamuna järkkäilin joulutyynyt ja -viltit paikoilleen ympäri taloa. Muutamaa tuntia myöhemmin ajelin kaupasta kotia kohti täkäläisessä, harmaassa talvisäässä, ja mietin, että on se vaan hyvä, että joulutunnelma syntyy omassa mielessä lumisten maisemien sijaan. Ehkä tässä hiukan auttaa varsinaissuomalainen muisto siitä, että lumetttomia jouluja on ollut ennenkin, eikä niiden vuoksi ole ikinä tunnelma mihinkään kadonnut.

Kotona on kuitenkin tärkeää, että saa sisustella, koristella ja leipoa. Silloin tunnelmointi sujuu mainiosti. Eilen keksittiin pitää naapureille pienet extemporepikkujoulukekkerit. Pari tekstaria ja jo oli porukkaa koossa! Syötiin jättisuuria korvapuusteja ja juotiin omenaglögiä. Hei, kaikki, mihin saa upotettua tarpeeksi kanelia, on jouluruokaa! Laitoin korvapuustien sisään perinteisesti voita ja paljon kanelia, mutta valkoisen sokerin sijaan ripottelin sisään myös reilusti ruskeaa sokeria. Kannattaa kokeilla, siitä tuli ihanan aromaattinen maku!

Edellisen postauksen India-tyynyistä tuli kivat! Ompelin päätyreunoihin pallonauhaa. Se olikin hiukan hankalampaa ommeltavaksi, koska se meinasi nuppineuloista huolimatta jatkuvasti luistaa paininjalan alta pois. Tarvittiin muutama ommel hiukan lähemmäs (ja toinen ja kolmaskiin vielä hiukan lähemmäs) palloja ennen kuin olin tyytyväinen lopputulokseen. Tykkään kovasti tuosta kankaasta. Kuvio on ihana ja siinä on kivasti hiukan silkintuntuinen pinta. 

----   

On Saturday morning I spread Christmas cushions and throws around the house. Couple of hours later I was driving home in gray winter weather, which is totally typical for Belgium at this time of the year. I thought how nice it is that Christmas feeling is more of a mindset than external matters. I grew up in the Southern part of Finland where we occasionally had Christmasses without snow. Though I always miss the frosty winter weather in December, the memories of couple of rare snowless Christmasses always remind me that the lack of snow doesn't need to be a problem.

At home I love to decorate and bake. Those are things that help to bring out the Christmas feeling! Yesterday we had an idea to make a little neighborhood Christmas party. Just couple of text messages and we had our little group together! I made cinnamon rolls. They are not really Christmas goodies, but hey, anything with cinnamon works in December!

By the way, my India cushions I made out of the material I showed in my previous post turned out great! I added the fancy pompom ribbon. That was harder to sew than I expected, because though I had pinned it well with the needles it was constantly slipping and streching. I needed to sew it couple of times over and over again until I was able to get so close enough to the pompoms. I love the material both the print and the silky surface.   

Sewing Indian

Ystäväni on töissä Intiassa. Sain häneltä ison palan ihanaa kangasta, kun hän viime keväänä kävi meillä! Uuden ompelukoneen sain syksyllä 40-v. syntymäpäivälahjaksi, mutta vasta nyt sain otettua sen käyttöön. Tänä syksynä ei ole ollut aikaa, inspistä eikä edes energiaa tehdä käsitöitä nimeksikään. Nyt kuitenkin tuli tilanteeseen muutos ja yhtenä aamuna kävin päättäväisesti hakemassa ompeluliikkeestä pari vetoketjua, sopivan väristä pallonauhaa ja ompelulankaa. Töiden jälkeen sitten nostin uudenkarhean ompelukoneeni esiin. Jee, miten ompelukonevalmistajatkin on siirtyneet nykyaikaan! Huomasin nimittäin, että ohjekirjan mukana tuli dvd, missä olikin näytettynä lankojen laitto. Oli siinä muitakin juttuja, mutta minä en tietysti malttanut sen kummempia ohjeita kuunnella. Langat kun saa paikalleen, niin mitäs sitä enää odottelemaan, heh!

----  

My friend works in India. When she visited us last spring, she brought me several meters of Indian material as a present! For many reasons I have had no time, energy or inspiration for crafts during the last months, but this week I thought something has to happen with this beautiful piece of material! I went to a craft shop which my new colleague had told me about and found some fancy ribbon, zips and matching garn. After work I then started a little project right in time for the third advent Sunday!

At the Christmas manger

Tässä nämä lokakuussa kirpputorilta löytyneet seimihahmot. Kaikki olivat rasiassa kuten pitikin, mutta lopulta kun kaivoin hahmot esille, niin huomasin, että ne ovat ilmeisesti jonkinlaista ikivanhaa muovia. Sana "ikivanha" on tietysti vain suhteellinen termi, jos se liittyy minkäänlaiseen muoviin, heh! Aika hassu juttu, menivät ihan täydestä, oletin nimittäin, että ne olivat keramiikkaa! Mutta ei hätää, paikka niille löytyi helposti. Hain kaupasta pienen puisen tarjottimen ja siihen ne järjestyivät ihan mukavasti olohuoneen ikkunalaudalle. Jotakin voisi keksiä taustaksi, mutta ei ole vielä inspiraatio iskenyt sen suhteen. Joka tapauksessa näissä hahmoissa on kivat voimakkaat, mutta hiukan murretut värit.   

----

These are the manger figures I found in the second hand shop in October. There were all of them intact in the box, but only when I set them up last week I noticed that they seem to be made of some kind of ancient plastic. The word ancient is obviously rather relative when speaking about plastic of any kind, hah! Anyway looking at the figures and the package they were in, it didn't even occur to me that they could not be ceramic! No problem though, I set them up on a little wooden tray at the window sill in the living room. It needs something as a background, but so far I didn't yet get inspired. Until I do, they are fine as they are. Love the colors that are bright, but yet slightly muted. 

Sinterklaas and the Independence Day

Tällä viikolla meinasi itsenäisyyspäivä mennä ihan ohi, kun mietin vaan, että pitää saada Sinterklaas-paketit ajoissa valmiiksi! Näin ulkomailla asuessa ei muutenkaan tule aina kaikkia juhlapäiviä juhlistettua, mutta kiitollinen tietysti olen hyvästä kotimaasta. Samalla kuitenkin uutisia lukiessa aina huomaan, että se Suomi, missä itse kasvoin on muuttunut monella tapaa. 

Ajattelen Suomea täysin tasa-arvoisena hyvinvointiyhteiskuntana. Jokaisella on samat mahdollisuudet kaikkeen, jokaisesta pidetään huolta eikä ketään jätetä yksin. Vaikka Suomessa on edelleen monet asiat paljon paremmin kuin monessa muussa paikassa, nuo ideaalit eivät ehkä kuitenkaan enää nykyään toteudu kaikilta osin, jos uutisiin on yhtään uskomista.     

Mietin välillä myös luontoa, vaikka en mikään Lapissa samoilija olekaan ja valitsen metsän sijaan puiston, jos kävelyreittiä kysytään. Silti luonnon puhtaus, ilman raikkaus ja hyvänmakuinen kraanavesi ovat aarteita, mitkä tiheämmin asutuilta alueilta puuttuu. Edelleenkin kun käyn vanhempieni luona, aloitan lomani juomalla monta lasillista hanavettä ihan ensimmäiseksi. 

Eniten kuitenkin ajattelen perhettäni. He ovat minulle sitä varsinaista kotimaata. Muistoja, kokemuksia ja yhdessäoloa. Verrattuna aikaan kaksikymmentä vuotta sitten, nykyään yhteydenpito ja matkustaminen on paljon helpompaa ja halvempaa. Silti välimatka on välimatka ja joskus toivoisin, että voisi piipahtaa kahvilla.

Joskus mietin omaa suomalaisuuttanikin. Onko se jotakin muuta kuin iittalaa hyllyssä, marimekkoa teekupissa tai kieltä, mitä kukaan harvoin sivusta kuuntelemalla tunnistaa? Ehkä se on eniten kuitenkin tunnelmia ja muistoja. Sellaisia asioita, kuin vaikka aamuhämärässä hiihti kouluun pellon yli pakkasessa, tai laski kavereiden kanssa pimeässä liukumäkeä kukkulalla. Tai kuinka sormia pisteli, kun ulkoilun jälkeen yritti lämmitellä kylmiä käsiä lämpimän veden alla. Tai kun talvisena aamuna keksi ajaa kouluun potkukelkalla, mutta talonmiehet olivat ollet nopeampia ja potkurin liuku tökkäsi hiekkaan... ja kun mukavatakin opettajat olivat yhtäkkiä ihan kireitä sellaisina päivinä kun lapsia ei voinut laittaa välitunneilla pihalle. Ja päivän piristyksenä oli koulun ruokalan lihapullat, joita ehti hakea lisää, jos vaan söi edelliset tarpeeksi nopeasti. Ei suomalaisuutta pysty purkittamaan. Eikä sitä oikein pysty edes antamaan eteenpäin. Kielen tietysti pystyy, mutta ne tunnelmat ja muistot syntyvät siellä, missä elämää eletään.

----     

I almost missed the Finnish Independence Day this year totally, because I was so focused on getting ready for Sinterklaas. Those are not easily combined celebrations as the Independence Day has rather solemn reputation, while Sinterklaas is purely a funny pre-Christmas occasion. 

It made me think of what Finland and being Finnish means to me. When I follow news I frequently notice that Finland in my memories is not exactly the same as what the country is today. There have been many good changes, but also some that might not be so good for everyone. When I think about Finland, I'm often thinking about the nature and the cleanliness of it. I'm also thinking about my family and how I miss them at times. When I think about what being Finnish means to me, I notice quickly that besides the language it's mostly about memories. Little things like skiing to school in a cold winter morning, or tingling of the skin while warming up my cold hands in warm water after coming inside after having been hours in the freezing cold. Being Finnish can't be bottled up and passed on. The memories are made where the life is being lived. That makes me feel fortunate though, that our daughter has always been happy to speak Finnish. Though the language is only a fraction of what Finland and being Finnish is, it makes me happy to think that it is something I have been able to pass on to her.         

Busy baking

Viikonloppuna pidettiin työkavereiden kanssa pikkujoulujuhla. Monella meillä on vuosittaiset vakkarit, mitä viemme sinne tarjoiltavaksi. Minä leivoin taas kerran minikokoisia joulutorttuja. Hiukan liian suuren määrän tosin, koska tänä vuonna meitä oli niin paljon, että jokainen kun toi jotakin niin lopputulos oli huomattavasti enemmän, kuin mitä jaksettiin illan aikana syödä. Nyt on sitten viikonlopun ainana syöty jäljelle jääneitä hiukan liikaa... :)

Olen varmaan aiemminkin jo kertonut joululahjapelistä, mikä on illan vakio-ohjelma. Se on kuitenkin joka vuosi sen verran hauska, että kirjoitanpas siitä nyt uudestaan siltä varalta, että joku vielä etsii ohjelmanumeroa pikkujouluihin. Tämä peli onnistuu, jos osallistujia on yli kaksikymmentä.

Jokainen tuo mukanaan paketin (hintahaitari on suurinpiirtein sovittu). Joskus kannattaa tosin panostaa hiukan hintahaitarin ylikin, jotta peliin tulee enemmän jännitystä, kun on oikeasti hienoja saatavia peruslahjojen seassa. Juonta kannattaa hiukan miettiä siltä kannalta lahjaa ostaessaan, että keitä pelaajia mikäkin lahja saattaisi kiinnostaa, eli onko esim. koriste-esine sellainen, että se sopisi muutaman henkilön joulutyyliin, tai onko joku vitsikäs lahja sellainen, että useampi pitäisi sitä hauskana. Koskaan ei voi tietää varmaksi, mitkä lahjoista laittavat peliin vauhtia, mutta sen sijaan, että ostaa mitä sattuu, niin ajatuksella ostaminen kannattaa tässä hommassa. Lahjat kasataan kuusen alle vaivihkaa, niin ettei paljastu kuka tuo mitäkin. Pelaajien lukumäärän mukaan kirjoitetaan numeroidut paperilappuset yhdestä eteenpäin. Jokainen vetää itselleen numerolapun. 

Säännöt: Edetään numerojärjestyksessä ykkösestä viimeiseen. Ensimmäinen peljaaja valitsee lahjan kuusen alta, avaa sen ja näyttää muille, mitä sai. Kakkonen joko valitsee kuusen alta lahjan tai halutessaan ottaa avatun lahjan ykköseltä. Jos kakkonen valitsee avatun lahjan ykkönen joutuu avaamaan uuden paketin. Sen jälkeen on kolmosen vuoro. Ideana siis on, että aina kun joku vuorossa oleva mieluummin ottaa toiselta pelaajalta jo avatun lahjan, se joka lahjansa menetti saa joko ottaa joltakin toiselta jo avatun lahjan, tai avata uuden lahjan kuusen alta. Sitä lahjaa, minkä menetti ei voi ottaa takaisin samalla kierroksella, mutta kaverin kanssa voi yrittää taktikoida, että lahjat liikkuvat niin, että lopulta saa sen mitä haluaisi. Lahjavarkauksissa voi mennä jonkin aikaa, jos useampi päättää varastaa. Vasta kun joku ottaa uuden paketin kuusen alta, palataan takaisin numerojärjestyksen mukaiseen etenemiseen. Yhden lahjan voi varastaa kaksi tai kolme kertaa ennen kuin se lukittuu. Kannattaa sopia etukäteen, montako kertaa lahjan voi varastaa. Kun lopulta numerojärjestyksessä viimeinenkin on saanut lahjansa, peli loppuu siihen, että aloittanut ykkönen saa kiertää katsomassa kaikki lahjat ja vaihtaa saamansa lahjan johonkin muuhun lukitsemattomaan lahjaan. 

Tässä pelissä pitää pystyä luottamaan siihen, että kaikki pystyvät ottamaan leikin rennosti ja kestävät sen, että sekä pelaajista että lahjoista vitsaillaan ja kiusoitellaan kaikkien kuullen. Siitä muodostuu iso osa pelin hauskuutta, kuten myös siitäkin, että aletaan olevinaan tosissaan pelata parhaista lahjoista taktikoimalla "salaa" naapurin tai perheen kanssa. Sekin lisää hauskuutta, jos mahdollisimman moni viitsii kiertää vuorollaan katsomassa avattuja lahjoja ja avattujen lahjojen omistajat voivat mainostaa hänelle saamaansa lahjaa, jotta ne saataisiin kiertoon. Siinä tapauksessa, jos tietää, että joku loukkaantuu sellaisesta naljailusta, niin ei varmaan kannata tätä peliä pelata. Hyväntahtoinen vitsailu on pelin hauskuuden ydin. 

----

We had the annual Christmas party with the colleagues last weekend. I baked far too many stars for it and ended up eating far too many leftovers... :)           

A paper star

Joskus ongelman seurauksena saattaa keksiä paremman ratkaisun. Ikean paperitähden mukana myytävä johto oli 50cm liian lyhyt ripustettavaksi keittiön ikkunaan, niin että johdon olisi saanut kulkemaan ikkunan reunaa pitkin. Hetken mietittyäni ajattelin, että led-lamppuhan tekee tuon viritelmän kohtuullisen turvalliseksi, joten sen voi periaatteessa ainakin laittaa mihin vain. Vitriinikaapin päällä on lasimaljakoita, -pulloja, ja -lyhtyjä, joten sakarat asettuivat juuri sopivasti nojaamaan niihin. Nyt se antaa kivasti valoa olohuoneeseen ja hiukan täyttää tyhjää tilaakin katon rajassa.

----

Sometimes a problem can result in a better solution. Ikea sells this year white paper stars, but the cord that is sold with it is some 50cm too short. I tried hanging mine to the curtain rod in the kitchen, but there was no way the cord would reach the socket tidily without crossing through the window. Then I noticed that a led lamp, which normally does not get hot, makes the star rather safe to be placed almost anywhere. Now it lightens our living room nicely and even fills the space between the vitrine and a ceiling.

The first advent

Ensimmäinen adventti menikin nopeasti ja nyt odotellaan jo toista samanmoista. Tyttö leipoi ja koristeli pipareita, itse ostin kukkia. Ajattelin, että mennään violetilla hetki, mutta taitaa tänä viikonloppuna jo olla aika käydä kellarissa katsomassa, mitä jouluista sinne on tullut jemmattua. Huomasin sunnuntaina, että adventtikynttelikkö jäi tänä vuonna kokonaan tekemättä. En muistanut koko juttua, ennen kuin näin blogeissa ja facebookissa toisten valokuvia ensimmäisestä kynttilästä... Ei ole ikinä vielä käynyt näin, joten sen luokan unohdus 100% jouluihmiselle taitaa olla merkki siitä, että on aika hiukan hidastaa vauhtia! Viime vuotiset kynttilät ovat täällä. Joulu-tagin takaa tuosta oikeasta reunasta löytyy aika paljon kaikenlaisia askartelujuttuja, jos ideoita kaipaat.

Siskoni oli käymässä täällä tällä viikolla! Oli ihana olla yhdessä, vaikka ei töiden ja koulun vuoksi paljon muuta ehditty paljon muuta kuin hiukan joulushoppailla ja istuskella kahvilassa. Varsinainen turismi siis minimissään, mutta yhdessäolo on aina ihan parasta, joten panostettiin siihen enemmän kuin mihinkään muuhun! Tänä aamuna satuttiin lentokentälle sen verran ajoissa, että ehdittiin vielä kahvilaan sielläkin. < 3 

----

The first advent passed almost faster than I had time to notice! Our daughter baked and decorated some ginger breads, and I chose flowers. I thought to keep it purple for the first advent, but I think this weekend we'll check out some Christmas gear in the basement... On Sunday morning I saw some other blogs and facebook pictures about lightening the first advent candle and noticed that I had forgotten the candles completely this year! It has never happened before! For such a Christmas enthusiast like me, forgetting such a basic thing seems to point to the necessity of slowing down a bit! Last couple of months have indeed been bit too busy. Last year's advents candles are here. If you need craft ideas for Christmas click the tag named Christmas or Joulu (That's Christmas in Finnish) for ideas and instructions.

My sister was here this week! We had so much fun together! During weekdays we obviously have to work and go to school, so there was no tourism in the plan. We did some Christmas shopping though and enjoyed cafés & co. To spend time together talking, listening and laughing is better than anything else! This morning we made it so early to the airport that we still had time to drink something before she had to go. < 3