Friends, cupcakes and flamingos

Sunnuntaina meillä oli siis porukkaa. Opiskelijoita ja kollegoja, joista jokainen sopi siihen nimikkeeseen jollakin tavalla... Kaikki tekevät jollakin tapaa samanlaista työtä, mutta kukin omalla tavallaan ja omalla sarallaan. Sellainen laaja määritelmä on hyvin toimiva. Se todettiin, kun pidettiin pieni kuulumistenkertomiskierros. Oli kiva, kun jokainen kertoi missä on menossa ja mitkä ovat tämän hetkiset haasteet. Kierroksen lopuksi varmasti jokaista hiukan ihmetytti, mitä kaikkea täällä voikaan tehdä. Kävi aika selväksi, että jos sydän on oikealla paikalla, niin voi toimia missä roolissa vain.

Leipomukset onnistuivat hyvin, vaikka uunipellin kokoisen marengin paistamista hiukan jännitinkin. Vappu kun sattui olemaan lähellä, paistoin melkein kuusikymmentä munkkia. Tyttö auttoi sokeroimisessa, joten se sujui yllättävän kätevästi. Käytän aina friteerausöljyä paistamiseen. Cupcakes resepti löytyy täältä. Ja mansikkakakku oli periaatteessa tälläinen, mutta kolminkertainen kooltaan. (Marenkipohjaan en laittanut ihan kolminkertaista määrää sokeria ja sitruunakiisseliä meni tasan yksi kokonainen annos.)

Meinasi ihan unohtua ne flamingot. Ikeasta löysin kesäisiä lautasliinoja. Mustat pilkut ja vaaleanpunainen flamingo ovat hauska yhdistelmä.     

---

We had a full house on Sunday afternoon. There were students and colleagues in a wide sense of the word... Everybody's work relates to the same area somehow, but often rather surprisingly. :-) Happily all baking turned out fine. Here is a recipe for the cupcakes. Besides we made some doughnuts and a huge strawberry pavlova. And the flamingos. Those were on the summer napkins from Ikea. I love them!

Polishing silver

Sunnuntaina pidettiin aika reilun kokoiset kahvikestit. Pöytää kattaessa huomasin, että hopeinen "teepussiteline" tai miksi sitä nyt sitten haluaakaan kutsua on tummunut pahasti. Saman kohtalon oli kärsinyt myös kakkulapio. Levitin talouspaperilla hopeankiillotusainetta molempiin, odottelin minuutin verran ja kiillotin vanhalla keittiöpyyhkeellä. En siis tällä siniruutuisella, vaan sellaisella mihin oli tullut tahroja, jotka eivät enää lähteneet pesussakaan pois. Aika kiva kiilto kuvassa kolme, eikö? 

---

Last Sunday we had quite a large coffee party in our place. When I decorated the table I figured out that a silver tea bag holder and a cake cutter had got very stained. I spread the product on them with a piece of kitchen paper, waited a minute to let it dry and rubbed the product off with an old kitchen towel. No, not the blue one in the photos, but one that had got stained beyond the powers of the washing machine. Quite nice shine on the photo number three, isn't it?

Kierrätysaskartelu

Tytöllä on tänä kouluvuonna askartelujen suhteen todella kekseliäs opettaja. Täällähän ei erikseen kouluissa opeteta kuvaamataitoa tai käsitöitä, joten askarteluun käytettävän ajan teokset ovat täysin luokanopettajan oman mielikuvituksen varassa. Tämän vuotinen opettaja on tähän mennessä ihan ehdottomasti paras. Koulujen määrärahat on täällä käsittämättömän pienet, joten niillä muutamalla kympillä, mitä jokainen opettaja saa piirrustus- ja askartelutarvikkeisiin vuodessa, ei ihan ihmeitä tehdä. Ellei sitten opettaja ole poikkeuksellisen kekseliäs keksimään lisämateriaalia kierrättämällä. Tämänvuotinen opettaja todella on sellainen. Muutaman viikon ajan luokka keräsi vessa- ja talouspaperirullia. Tuloksena oli kukkakäkkyräkoriste. Erilaiset mustaksi maalatut kuviomuodostelmat näyttivät aika upealta koulussä käytävän seinälläkin. Aloin tietysti heti kysellä tytöltä, milloin hän mahtaisi saada tuoda sen kotiin... ;-) Lopulta opettaja oli antanut ne lapsille kotiin vietäviksi, eikä minulla kestänyt kauaa löytää sille paikkaa.

Käkkyrä on tehty niin, että paperirullat on leikattu samankokoisiksi n. 2cm pätkiksi. Pätkät painetaan hiukan lyttyyn ja kiinnitetään nitojalla toivotunlaiseksi kuvioksi. Lopuksi kuvio maalataan mustalla maalilla.

---

My daughter has a teacher this year, who definitely knows how to recycle creatively. This decoration is made out of empty toilet paper rolls! Hard to believe, isn't it?!! I had seen the decoration at the wall of the school corridor before, and was really happy, when my daughter finally could bring it home. It did not take long to know where to hang it...  

Kaurahiutalepurkki

Ostin nämä vanhat, kannelliset purkit kirpputorilta aika monta kuukautta sitten. Kaurahiutaleita myydään täällä useimmiten puolen kilon pusseissa, joten sellainen uppoaa juuri sopivasti yhteen purkkiin. Tykkään siitä, että hiutaleet, myslit ja aamiaismurot ovat kätevästi esillä, mutta niiden paketointi ei todellakaan yleensä hivele silmää. Siksi purkit ja purnukat tuovat hieman rauhallisemman näköalan keittiöön...

---

I bought these old containers several months ago. One of them contains oatmeal. I prefer having oatmeal, müsli and cornflakes at easy reach. Their packaging however is mostly far too colorful to my taste. The old pots and containers help to gain a bit nicer sight in the kitchen...

Vihreä ympäristö

Aika vihreältä jo näyttää. Joissakin kohtaa niin yllättävän vihreältä, että tuntuu kuin satukirjan sivulla kävelisi. Täällä on tietysti paljon ympäri vuoden vihreänä säilyvää kasvustoa, mutta kevät on silti aina erityistä aikaa.

Työpaikalla oli eilen avoimet ovet. Muutamia vieraita oli paikalla vielä tänäänkin. Talkoolaisten korjaama mosaiikkilattia alkaa olla pian vahausta vaille valmis. Yksi vanha muurikin on tuettu uusiksi valetulla betonipilarilla ja muutama muukin paikka on taas kunnossa. 

Luennoin tämän aamun kristillisestä ympäristöetiikasta. Innostuin siitä ensimmäistä kertaa itsekin. ;-) Aloitimme klassiseen tyyliin sukupuuttoon kuolevilla eläinlajeilla, metsienhakkuulla, ilmastomuutoksien vahvistamilla trooppisilla myrskyillä, eroosiolla, jne... Teologisina lähtökohtina olivat luominen ja sovitus. Niistä saa sellaisen viitekehyksen, että voisi vaikka nousta barrikadeille. Joka tapauksessa, kun Luojaa ja hänen luomaansa maailmaa ei erota kahdeksi toisistaan riippumattomiksi elementeiksi, niin huomaa että sovitustyöhönkin kuuluu ihmisen lisäksi myös ympäröivä maailma. Room. 8:18-30 toimii parhaana esimerkkinä. Kolmantena teemana siinä rinnalla kulkee tietysti syntiinlankeemus, jonka vaikutus myöskin yltää ihmisestä koko luomakuntaan. Vanhan Testamentin profeetat olivat aika suorasanaisia siitä, miten Jumalan suunnitelmasta luopuminen johtaa myös ekologisiin hankaluuksiin. Varsinkin riiston tyyppinen toiminta, jolla rikkaus jaetaan epätasaisesti ja köyhien syrjäytymiseen... Ei siitä tarvitse kovin suurta ajatushyppyä siirtyäkseen teoriasta käytäntöön -  nykyaikaan ja meidän länsimaisen elämäntavan ylläpitämiseen.

Sellaista se. Mun sisko (perheen ainoa aktivisti) olisi ollut tämän aamuisista luennoista ihan yllättynyt. Ei niiden sisällöstä, mutta puhujan vakuuttuneisuudesta... :-) 

---

It begins to look really green around here!!! 

At work we had Open doors-day yesterday. Some guests stayed still for today also. The construction men have got the mosaic floor almost restored back to its old glory and few other jobs are also getting done. 

This morning I lectured couple of hours about Christian environmental ethics. Starting with creation and redemption, one has enough reasons to get personally concerned about the environmental issues. :-)          

Bambit

Viime sunnuntainen pyöräretki kulki bambitarhan ohi. Tällä seudulla on eläimiä moneen lähtöön. Valokuvaaminen kahden aidan läpi osoittautui hankalaksi, mutta muutama otos onnistui. Ihan mahdottoman suloisia, eikö?

---

Last Sunday our bicycling route included some bambi's. Photographing through two fences turned out to be bit challenging. Couple of shots worked out fine though. They are so cute, aren't they? 

Huomista odotellessa

Huomenna on säätiedotuksen mukaan luvassa taas kunnollisia lämpötiloja. Talven alennusmyynneistä nappasin mukaani vaaleanpunaiset kesähousut. Kotiin tullessa työnsin ne pussissaan suoraan kaapin perälle odottamaan lämpimiä ilmoja ja unohdin ne sinne. Viime viikolla yhtenä aamuna mietin, mitä voisin laittaa töihin päälle, kun kaikki kesävaatteet ovat vielä kellarissa. Muistin vaaleanpunaiset housut. Ne menivätkin ihan täydestä t-paidan, vanhan farkkutakin ja Stockan hulluilta päiviltä ostamani trikoohuivin kanssa. Lahkeita voi kääriä hieman vielä kesäisemmäksi, mutta kääntämättäkin pituus on juuri sopiva ballerinojen kanssa pidettäväksi. Nyt odottelen huomista, että voi taas jättää lämpimämmän takin naulakkoon... Tänään on nimittäin niin viileää, että säätiedotus on ainoa toivo paremmasta.

--- 

Tomorrow we'll have it sunny and warm again. I bought some summer pants in the winter sale and almost forgot them. One morning last week I was looking for something to wear and remembered the pink pants. That was a particularly warm day, so they were just perfect with t-shirt, ballerinas, jeans jacket and a scarf. Today it is cold and mostly gray. I am hoping the weather guys keep their word tomorrow.

Mansikka-aika on alkanut

Täkäläisiä kotimaisia mansikoita oli jo tullut kauppaan. Viikonloppuna tuli vieraille leivottua jälkiruoaksi klassikoksi muuttunutta suklaakakkua mansikoiden ja vaniljajäätelön kanssa. Täällä muuten vaniljajäätelö on aina tosi vaniljaista ja keltaista väriltään.  

Brownies

200g tummaa suklaata
250g margariinia
(Sulata sekoittaen miedolla lämmöllä.)
3 3/4dl sokeria
4 munaa
(Vatkaa vaahdoksi.)
2 1/2 dl jauhoja
3/4dl leivontakaakaojauhetta
1/2 tl leivinjauhetta
(Sekoita kuivat aineet keskenään.)

Kaada suklaa-margariiniseos muna-sokerivaahtoon, sekoita kevyesti ja lisää jauhot vähitellen.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan.

Paistan tämän kakun aina neliön muotoisessa vuoassa (kooltaan ehkä n. 22cmx22cm). 180 astetta 30-35 min. Kakku jää keskeltä hiukan taikinaiseksi - maku ja koostumus tasaantuvat, kun antaa kakun jäähtyä rauhassa.

---

I baked some brownies for the guests this weekend. Pretty good with fresh strawberries and vanilla ice cream!

Lisää kukkivia puita (+ käsirenkaat)

Annetaan nyt yliannostus näitä kukkivia puita... Ei kai niistä oikeasti voisi ikinä saada tarpeekseen!?! Minä voisin elää suurimman osan vuotta huhtikuuta, koska silloin on puut parhaimmillaan. Mutta voihan se olla, että jossakin kohtaa alkaisi ikävöidä muitakin kuukausia. Sain hoviaskartelijaltani viime viikolla helmistä ja nahkanauhasta (tai sen tapaisesta) kootun käsirenkaan. Talvella taas löysin jostakin vaatekaupan korutelineestä tuollaisen pyöreästä nauhasta ja magneettilukosta tehdyn renkaan. Ne sopivat kivasti yhteen. Oli muuten aika hankala kuvata omaa kättä. Niillä blogisteilla, jotka jatkuvasti postailevat ihanasti poseerattuja asukuviaan, taitaa kamerajalusta kuulua olohuoneen peruskalustoon...
 

---

Getting an overdosis of blooming trees??? Not possible! I could have April for almost a whole year, because the trees look so corgeous! My crafts lady made me a new spring time bracelet last week. I already wore it couple of times combined with the plain brown bracelet.  

Kevät se on...

Viikonloppu on ollut enemmänkin viileän kuin lämpimän tuntuinen. Siitä ehti vaan jo alkuviikon aikana tottua kulkemaan balleriinoissa ilman sukkia, joten tänä aamuna piti hetken verran ajatella vetäessä talvisaappaita jalkaan. Ilta oli harmaasta ja kylmästä aamusta huolimatta ihanan lämmin ja aurinkoinen. Tein tytön kanssa pienen pyöräretken. Onneksi otin kameran mukaan, koska näyttää, että kevät saapui lopulta niin yhtäkkiä, että viikon kahden päästä on varmaankin jo täysi kesä. En tiedä, mikä tämä pieni puu tienreunassa oli laatuaan, mutta kauniit kukat siinä oli. 

Täällä on mukavan kumpuileva maisema muutenkin, joten kameran kanssa oli ihan hyvä paikka pysähtyä juuri tuohon tien reunaan. Joskus suomalaisuudesta meinaa kyllä olla lievää haittaa. Ihan kuin pysähtymistä varten pitäisi olla aina joku hirmuisen asiallinen syy, ettei tarvitsisi ajatella mitä talossa tien toisella puolella mahdetaan ajatella... Ehkä joskus satavuotiana vapaudun ajattelemasta sellaisia asioita. Sitten kiertelen ympäriinsä ja tuijottelen kaikkea, mitä en ole ennen kehdannut pysähtyä kunnolla katselemaan. Sitten tuskin muistan edes ottaa sitä kameraa mukaan. 

---

In spite of rather cool weather, this Sunday night turned out sunny and warm. My daughter and I made a little bicycling tour in the evening. Photographing outside was definitely a good idea, because this time the spring arrived finally so surprisingly that in a week or two it will turn to summer. 

Aamupalaksi...

Perjantai-iltana oli erityisiä vieraita. Heistä joskus myöhemmin enemmän. Kävin iltapäivällä tytön kanssa nopeasti ruokakaupassa hakemassa puuttuvat ainekset iltaruokaa varten. Juustotiskillä tyttö kysyi, miksei me ikinä osteta mitään erityistä juustoa, mutta aina vain Brie:tä. (Hm, ehkä siksi, että hän on tähän asti aina pyytänyt itse juuri sitä...) Lupasin sitten, että hän voi siitä tiskiltä valita jonkun palan lauantaiaamuksi. Kassalle kävelimme kolme kuukautta kypsytetyn Cantal-juustopalan kanssa. 
   

Mies oli tuonut meidän Suomen-matkan aikana Saksasta bretzeleitä ja pakastanut ne. Ne maistuivatkin nyt hyvältä. Hitaasti mikrossa sulattamalla ne onnistuvat hyvin. Viikonloppuisin jaksaa pilkkoa hedelmiäkin aamiaispöytään paremmin kuin arkipäivisin. Ja vielä viimeinen juttu, täältä Lidl:stä saa tulppaanikimppuja alle kolmella eurolla. Rentoa lauantaita! 

---  

We had special guests on Friday night. I went in the afternoon to do some shopping with my daughter for the evening. At the cheese counter she was asking why we NEVER buy any special cheese, but always Brie. Well, so far she has herself always asked for Brie. Now she wanted to choose something else. We took one called Cantal for the Saturday morning breakfast. 

My husband had brought some Bretzels from Germany and put them into the deep freezer. Mm, they tasted good! During the weekend I often cut some fruit to the breakfast table, too. And still the last piece of news, the Lidl sells 10 tulips for under three euro! Have a relaxing Saturday!

Mosaiikit...

Synttärijuhlat ja kevätlomat tulivat pidettyä. Reissussa oli tosi mukavaa. Tyttö oppi hiihtämään ja laskemaan mäkeä suksilla... En saanut pikkukamerasta lomakuvia ulos, joten jatketaan nyt sitten näillä paikallisilla jutuilla.

Työpaikalla riittää vanhoja lattioita. Kirjaston ja toimiston sisäänkäynnin edestä yksi lattia oli halkeillut ja noussut kuprulle sen verran pahasti, että yksi ovista ei enää auennut ulospäin ollenkaan. Alkuviikosta tuli kaksi vakkaritalkoolaista Suomesta. Muutamassa tunnissa mosaiikkilattia oli uudelleen koottuna muutaman metrin päässä kiveyksellä. Pohja saatiin kuntoon kaivamalla vanha maa-aines pois ja valamalla uusi pohja. Sen jälkeen kerros hiekkaa ja saaneerauslaasti, jotta palapeli saadaan koottua uudestaan paikalleen. Luulen, että illalla se on varmaankin taas paikallaan... Sitten voi vain toivoa, että jokainen ohikulkija astuu muutamana seuraavana päivänä vain kulkusillaksi asetettavien lautojen päälle, ettei palaset keikahda kallelleen mistään kohtaa. Tarkkaa työtä, jotta lopputulos vanhoista ja taustoiltaan epätasaisista ja erikokoisista paloista olisi tasainen. Miehet lupasivat jopa täyttää halkeamatkin marmorimurskalla, jotta lopputuloksesta ei erottuisi enää murtumien kohtia. Uteliaana odotan hiotun ja kiillotetun lopputuloksen näkemistä.

Lattialla on jonkin verran historiaa, alueen historia nimittäin ulottuu 1200-luvulle saakka. Varsinaisen linnan ja siihen kuuluvien rakennusten (tämä rakennus on ollut aiemmin hevostallina) omistajista taas löytyy lista, joka alkaa vuonna 1524. Kehenkö TS viittaa? Veikkaan, että se voisi olla 1800-luvulla linnan omistanut baroni Albert de T'Serclaes, mutta asukkaissa on muutama muukin johon alkukirjaimet ehkä sopisivat. Toisen maailmansodan jälkeen linnassa otettiin vastaan nuoria juutalaisia, jotka olivat selviytyneet elossa keskitysleireillä. He pääsivät vuoden odottelun jälkeen muuttamaan Israeliin vuonna 1946. Vuonna 1949 tila jaettiin, eikä entiseen loistoon ollut enää paluuta. Joku paikallinen historianharrastaja julkaisi linnasta muutama vuosi sitten historiikin, koska se liittyi hänen sukunsa historiaan jollakin tavalla.

 

---

We got few construction people to help at our working place this week. They are fixing a cracked antique mosaic floor. It must be at least 200 years old according to the initials, but since the history of the place goes until 16th century, it might even be bit older than that. Right now the men are doing a good job assembling the puzzle back...