Coconut, coconut

Huomasin, että ennen joulua olin laittanut tämän kuvan kookoskekseistä talteen, mutta en sitten ollut ehtinyt ohjetta postata ollenkaan. Kookoskeksejä kuitenkin voi syödä milloin vaan, joten tässä se nyt tulee. 

Frau Kleiderin Kookoshiutaleet

Vatkaa kolme valkuaista kovaksi vaahdoksi, lisää 100g sokeria koko ajan vatkaten, lisää yhden sitruunan mehu ja sekoita varovasti joukkoon 200-250g kookoshiutaleita. Taikinasta tulee aika kovaa, mutta valkuaisvaahto kuohkeuttaa kuitenkin lopputuloksen. Laita reilu teelusikallinen taikinaa yhteen keksiin. Paista 150asteessa n. 20-30 minuuttia. Paistamisessa käytän itse tuollaisia syötäviä "paperiliuskoja" (Backoblaten), mutta leivinpaperilla paistamalla pitäisi onnistua myös ihan hyvin.

----

Although the picture was taken in December, I love these little coconut cookies at any time of the year.

Red like Ferrari

Olin jo pidempään harkinnut haudutuskeittimen hankkimista. Tuntikausien uunin kuumennus tai hellan käyttö eivät oikein innosta, joten hitaammat ruoat on jääneet viime vuosina useimmiten kokonaan tekemättä. Toiseksi toinen tämän vuotinen uuden vuoden päätökseni on laittaa kerran tai kaksi viikossa sellaista ruokaa, mitä voi syödä seuraavanakin päivänä hyvällä ruokahalulla. Haudutuskeitin tuntui vastaavan molempiin tarpeisiin, koska käytön pitäisi olla energiataloudellisempaa ja samalla helposti valmistuu isompikin annos melkein itsestään. Joulun jälkeen aloin sitten selailla Amazon.de -nettisivuja ja löysin alle viidelläkympillä tällaisen perinteistäkin perinteisemmän Crock-Pot -masiinan. Punainen kuin Ferrari, ei voi muuta sanoa! (Täytyy vaan toivoa, etteivät kaikki siinä tehdyt ruoat ole yhtä retroa kuin keittimen ulkomuoto.)

Harvemmin muuten lankean ostamaan keittiöön minkäänlaisia koneita, koska yleiskantani kodinkoneiden suhteen on, että perusvarustelun lisäksi muut härvelit vievät yleensä vain tilaa ja niitä tulee käytettyä maksimissaan pari kertaa vuodessa. Eli rahaa siis vain palaa ihan turhaan tavaraan, mikä ei ikinä maksa itseään takaisin huonon käyttöasteen vuoksi, ja lopulta säilytyspaikan etsintä pelkästään hermostuttaa. Nyt kuitenkin puhuin itseni ympäri, koska laskeskelin hyvin taloudellisesti, että koska Crock-Potilla saa tehtyä nimenomaan sellaisia kahden-päivän-ruokia, se säästää itsensä nopeasti takaisin, jos niiden kakkospäivien avulla välttää muutamankin kerran pikaruokaan sortumisen. Tarkoitan niitä sellaisia iltoja, kaikki tullaan kotiin samalla oven avauksella väsyneenä ja kiljuvan nälkäisenä, keittiö on aamun jäljiltä kaaoksessa, kuivuvat pyykit on levällään pitkin asuntoa ja illaksi on vielä pari tuntia työasioita hoidettavana... Jos sellaisena iltana on ruoka odottamassa jääkaapissa, niin asiat on aika hyvin. 

Ensimmäinen kokeiluyritys on Teriyaki chicken, resepti löytyi Pinterestistä. Tässä siihen linkki. Katsotaan miten käy, mutta hyvältä ainakin tuoksuu.

----

I have been thinking about buying a Crock-Pot for quite some time now. One of my new year resolutions this year was to cook once or twice a week for two days, so that I could avoid feeling overwhelmed with cooking every day. Sometimes a combination of work and study treathens to collapse my kitchen energies. It seemed to me that the Crock-Pot fits perfectly to the plan.

I'm normally not into purchasing any extra kitchen machines, because in my experience, special equipment is used relatively seldom and finding space to store such things is usually more or less annoying. Waste of money and space, thus. This time, however, I made a quick calculation that if the Crock-Pot works well for those two-day meals, it will actually pay itself back rather quickly. Namely, it will help us avoid the temptation of fastfood on a regular basis. You know that kind of evenings when everybody comes home totally tired and hungry, the kitchen is a mess from the morning, there's drying laundry all over the place, and one (or both us) us still has to work couple of hours in the evening... If there's food in the fridge in the night like that, it's much easier to avoid making a decision to go for hamburgers, or get some frozen pizza or takeaway of some kind.

My first recipe to test is Teriyaki Chicken. The recipe is from here. Let's see how it turns out, but at least it smells good...

A new beginning

En muista kovin usein ajatelleeni vuodenvaihdetta oikeasti sellaisena hetkenä, milloin lehti kääntyisi. Nyt se tuli mieleen, koska syksy oli sellainen sairastamisten kanssa, etten vastaavaa toivo ihan heti tulevan. Välillä tuntui, että voimat loppuvat kesken, mutta niin sitä vaan jouluun saakka selvittiin. Siinä kohtaa olin kyllä sitten jo niin puhki, että teki hyvää ottaa loma ihan levon kannalta. Itseasiassa mitään suurta mullistusta ei kuitenkaan tapahtunut ja kaikki asiat ovat sinänsä edelleen ennallaan, mutta on vain sellainen fiilis, että pari askelta eteenpäin teki ihan hyvää. 

Joskus tuollainen "mekaaninenkin katkos" auttaa ajattelemaan asioita hiukan uudesta vinkkelistä. Sain samantien uuden spurtin päälle ja opiskeluja sykäyksen eteenpäin jo muutamassa viikossa. Toivottavasti se vauhti jatkuu kevään ajan kohtuullisena. Työjutuissa on uutta haastetta yhden uuden kurssin muodossa, mutta se menee varmaankin kuitenkin aikalailla omalla painollaan, kunhan ensin saa arkiviikkoihin osaset paikalleen ja ajan järjestymään luentojen valmisteluun. Onneksi ehdin lomaa edeltävinä ja loman jälkesinä viikkoina lukea jo aika tavalla kirjallisuutta teemaan liittyen, joten iso osa alustavasta työstä on jo tehty. Se on muuten opetushommissa sekä kiva, että huono puoli samanaikaisesti, että lukujärjestys muuttuu joka lukuvuosi. Vaihtelu tietysti virkistää, mutta samalla joutuu aina miettimään logistiikasta lähtien aikataulut uudestaan toimivaksi.

Viime vuonna tein uuden vuoden lupauksen kehittää yhtä taitoa, mikä mielestäni vaati harjoitusta. Hassua oli, että huomasin jo parin kuukauden kuluttua, että sehän sujuu jo ihan kohtuullisesti ja nyt loppuvuodesta huomasin, että se oli muuttunut ihan arkipäiväiseksi jutuksi, mikä ei enää vaatinut edes sun kummempaa keskittymistä. Niin sitä kehittyy aika helposti näköjään, kun vaan keksii tarpeeksi selvän kehityskohteen ja konkreettisen keinon, millä sen saavuttaa.

----

What a wonderful feeling it was this time to begin a new year! We had some quite tiring health hickups last year, so we all certainly hope this year is going to be much better. So far so good, the first weeks have been amazingly efficient. We have also enjoyed quite a bit sunshine and taken extra walks to breath in crips wintery air!

By the way, my last year's New Year resolution was a success! I learned the skill I wanted to learn. It was funny actually to notice that I began to master it already after couple of months of practice and towards the end of the year it had become such a normal part of my life that I didn't even need to pay attention to it any more. I think the best success factor was that I decided very concretely what I wanted to learn exactly, how I could practice it in my daily life and how I would feel if I learned to do it. It is planning for a concrete change that can help one to stay on track. Anything that is less clear, too abstract, or complicated just does not happen.