perjantai 12. kesäkuuta 2015

Accidentally monochrome


Hassu tuo ensimmäinen valokuva, kun harvemmin mihinkään kohtaan täällä kotona sattuu kertymään noin sävyltään samanmoista tavararykelmää! Tykkään kyllä, että mätsäys onnistuu jollakin tapaa, mutta mieluummin muulla perusteella kuin pelkkien värien suhteen valkoinen-harmaa-musta akselilla. Enemmänkin yleensä ajattelen pieniä kontrasteja, esim. vastakohtaisuuksia pintojen suhteen, kuten yhdistämällä jotakin karkeaa ja jotakin kiiltävää, uutta ja vanhaa, jne. Värien suhteen valkoinen on aina suosikki, mutta aavistuksen verran murretut sävyt, mitkä tahansa, pehmentää sen sopivasti. Sama toimii mustan suhteen. Että en tiedä lopulta voiko sitä edes mätsäyksestä puhua, kun yleensä sellainen yhdistelmä, mikä nimenomaan "ei sovi yhteen" sopiikin ihan parhaiten. Siksi ehkä tanskalaiset ja hollantilaiset sisustuskuvat inspiroivat minua eniten. Niissä on usein sellaista yllättävää, kaunista karheutta.

Toisella kuvalla ei ole mitään tekemistä värien tai mätsäämisen suhteen. Löysin nimittäin kansiosta tuollaisen raparperipiirakan vielä parin viikon takaa. Täytyypä katsoa huomenna kauppareissulla vieläkö löytyy muutama oksa. Saattaa kyllä olla, että raparperikausi meni jo. Ehdin ostaa yhden nipun ja siitä tuli kaksi pientä piirakkaa. Nyt tekisi mieli vielä tehdä yksi. Höh.

----

The first photo is quite funny, because monochrome look does not usually happen in my house. I like things to match, but prefer to do it with other means than black-gray-white scale... Usually I think of little contrasts like for example combining something coarse and something smooth, something old and something new, etc. I love white of course, it's a perfect basis for almost anything but like with black, some earthy tones usually soften the look a bit. Perhaps "matching" is a misleading word anyway, because often a combination that does actually not smoothly match looks the best. For inspiration I often prefer Danish and Dutch decoration pictures. They often contain surprising beauty rather than too much smoothness.

The second picture has nothing to do with colors or matching, but I found it in a photo file dated two weeks back. I'll have to see tomorrow if they still have some rhubarb in the shop. Still feel like one more cake.... It might be though that the rhubarb season is already over. 

torstai 11. kesäkuuta 2015

A cafe and one remarkable lady




Tykkään kovasti La Pain Quotidien -kahviloista! Otettiin valmistujaisjuhlien jälkeen maanantai vapaaksi, joten päästiin aamupalalle kahdestaan. Räpsin muutaman kuvan kännykällä. Sisustus on aina tätä samaa tyyliä, kulunutta puuta, vanhan näköiseksi kalkittuja seiniä... Leivät on ihan parhaita! 

Kuulitteko muuten jo Ingeborg Rapoportista? Eilen Saksassa väitteli 102-vuotias nainen tohtoriksi! Juutalaistaustan vuoksi hän ei saanut aikoinaan suorittaa suullista osuutta väitöksestään. Todella koskettava kertomus! Tapaus oli symbolisesti hyvin merkityksellinen sekä naiselle itselleen, muille samalla tavalla kärsineiden muistolle ja koko yhteiskunnalle.

----

I love La Pain Quotidien cafes! We made the Monday after the graduation weekend a free day and decided to go for a breakfast just for two of us. I took few photos with my phone. The decoration is always like this, old looking wood and walls painted with natural looking chalk paint... And their bread is delicious! 

Did you already hear about Ingeborg Rapoport? She managed her doctoral defense yesterday in Germany in 102 years of age! Due to her Jewish background she was denied the oral defense when she was young during the Nazi regime. It's a really touching story! The event had a huge symbolic meaning to her, the memory of all others who had suffered at that time, and even to the entire nation!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Graduation 2015


Eilen juhlittiin valmistujaisjuhlia! Aurinko paistoi täydeltä terältä, joten kaapujen alla oli aika lämmintä. Kännykkäkuvia kertyi tällä kertaa enemmän, joten nyt ei kovin montaa ole näytettäväksi... Muutama vieras vahingossa onnitteli siinä hässäkässä minuakin... Ajattelin, että parasta vaan kiitellä kohteliaasti, kun tuskinpa tässä kovin monena keväänä enää sellaisia vahinko-onnitteluja sattuu kohdalle, heheh! Yhteensä valmistujia oli tällä kertaa 17. Osa heistä jatkaa opiskelujaan täällä tai muualla, kun osa taas siirtyy seuraavaksi työelämään, kuka minnekin... Valmistuvat saavat aina valita juhlaan raamatun paikan. Tänä vuonna se oli 1 Pietarin kirje 5:7 - "...heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Sama teksti luetaan juhlassa valmistujien edustamilla kielillä. Tänä vuonna luettiin englannin lisäksi, ranskaksi, italiaksi, hollanniksi, suomeksi, koreaksi, ukrainaksi, twiksi, igboksi ja kinyarwandaksi. Taidan sanoa joka vuosi, että se on ehdottomasti mun suosikkikohta seremoniassa. 

----

We celebrating graduation yesterday! The sun was shining from a clear sky, so it was rather warm under the black gowns... I had to smile because couple of guests accidentally congratulated me too. I just thanked politely and thought that I better cherish it, because it will certainly happen many more times, hahah! We had 17 graduates this time. Some of them will continue their studies here or elsewhere, while others are looking forward to get to ministry or find another job somewhere... The graduating class chooses always a Bible text for the seremony. This time they had chosen 1 Pet. 5:7 - "Cast all your anxiety on Him because He cares for you." During the seremony the same text is read in all the languages the graduates represent. Besides English and French, it was read in Italian, Dutch, Finnish, Korean, Ukranian, Igbo, Twi and Kinyarwanda yesterday. I think I say it every year, but that's my favorite part of the seremony. 

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Peonies with roasted hazelnuts





Pionit, jotka olivat tässä postauksessa jo, aukesivat lopultakin... reilu viikko maljakossa meinasi jo hiukan viedä toivon mennessään, joten ostin siihen muutaman liljan oksan lisäksi. Lopulta kuitenkin nuput avautuivat. Luulin, että olin ostanut vaaleanpunaisia, mutta ne olivatkin paperinvalkoisia. Ei värillä tosin niin väliä ollut, pioni kuin pioni, suosikkikukasta käy kaikki. :) 

Työpaikalla on hallituksen palaverit meneillään. Minulle on viime vuosina vakiintunut tehtäväksi gluteenittomien herkkujen leipominen. Täällä saa nykyään ihan kiitettävästi leipiä, keksejä, jauhoseoksia, jne. mutta mitään tuoreemmalta vaikuttavaa ei ole edelleenkään myynnissä. Jauhoseoksistakin täytyy sen verran sanoa, että ainoa, mistä kakut onnistuvat on sellainen perusperunajauholta näyttävä seos. Siitä leivotut herkut tosin kuivuvat niin nopeasti, että kovin paljon etuajassa ei pysty mitään tekemään. Eilen keksin, että cakepopsit ehkä hiukan tasoittavat loppuviikon aikatauluja. Suklaakuorrutus pitää ne kyllä juuri sopivina. Kaapissa oli hasselpähkinäpussi, joten murskasin kourallisen niitä ja paahdoin ne muutaman minuutin ajan kuumassa uunissa. Sisällä siis vaniljakakku, mascarpone-creme, valkoinen suklaakuorrutus belgialaisella suklaalla ja paahdetuilla hasselpähkinöillä. Resepti löytyy täältä. Tuli kyllä hyvä yhdistelmä! Ehkä paras tähän astisista cakepops-jutuista tuo paahdettu pähkinärouhe.

----

The peonies from this post opened finally... It took more than a week for them to begin to bloom!!! I had almost lost my hope and bought few stems of lilies to it just in case the peonies just went dead! But after a long long waiting time, they did begin to open up. Slowly but surely. I thought I had bought pink ones, but they turned out paper white. :) They are my very favorite flowers, so I am happy with any color. 

We are having board meetings at work this week. During the last few years my task has been to bake some gluten free sweet treats. Nowadays one can find quite an amazing amount of cookies, bread & co. in the supermarket, but they still don't offer anything fresher looking. There are couple of different flour mixes available, but the only one that properly works for cakes resembles the texture of regular potato/corn starch. It's not difficult to handle and only adjustment needed is the amount of flour, but most things must be made just before serving because for some reason gluten free things dry faster than those made with regular flour. Yesterday I thought of cakepops, because to my logic the chocolate glazing works well as protection to keep them moist. Being able to make them ahead of time meant that I could have bit more flexibility in my schedule as I am still rather busy finishing up the paper I am working on at the moment... I found a pack of hazelnuts in the cupboard. Grinding them with a knife roughly and roasting them for few minutes in a hot oven turned out a good solution. Vanilla cake, mascarpone creme, white Belgian chocolate and roasted hazelnuts. Nothing could go wrong with a mixture like that!  

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

DIY: Beach chair Ikea hack




Ikean löytönurkasta toin tällaisen rantatuolin. Ihan karmean punainen väri tuossa kankaassa! Se menee varmaankin vaihtoon heti, kun ehdin ostaa ja ommella siihen paremman kankaan... Mutta sellaisenaan se oli ihan sopiva pieneen askarteluprojektiin. Tyttö osti itselleen tuollaisen "varjosabluunan" äskettäin, eikä sitä oltu ehditty vielä kokeilla mihinkään. En oikeasti tiedä, millä termillä sitä kutsutaan, mutta siinä siis varsinaiseksi kuvaksi tarkoitettu osuus jää ilman väriä. Valkoista kangasmaalia ja pienestä sienen puolikkaasta tehtiin teipin avulla tupsutin. Kuvio painettiin suunnilleen sille korkeudelle, mihin olkapää tulee istuessa. Hiukan kuivattelua, sitten maalin kiinnitys silittämällä. Aika vaivaton Ikea hack!

----

I found a beach chair for a reduced price in Ikea. What an awful color of material though!!! I am certain it will be replaced with something else rather sooner than later. It provided, however, a perfect possibility to try out a little upgrade craft project. Our daughter had bought for herself a large masc stencil little while ago. We had not had time to try it out yet, so this chair just seemed a perfect chance for that! We needed some white textil paint with good coverage and a sponge to apply the color. We chose to stencil the text approximately to the level where the shoulders come when you sit on the chair. It took couple for hours to dry and then a moment for careful ironing in order to fix the paint properly. Quite an easy Ikea hack! 

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Enjoying life (not in a hurry)

Oli tässä yhtenä päivänä hieno nautiskeluidea istua parvekkeella ja juoda yhdessä smoothiet. Suunitelma toimi hyvin, kunnes lopulta oikeasti istuttiin alas. Juuri silloin aurinko meni pilveen ja viileä tuuli ilman auringon tuomaa lämpöä oli hiukan liikaa. Siirryttiinpä siitä sitten sisälle... 

Ei elämästä nauttiminen sentään satunnaisen auringon paisteen puutteeseen kaadu, mutta viime aikoina on hiukan tuntunut, että jatkuvaan kiireeseen se kyllä helposti tyssähtää. Ehkä eniten siihen, että kiireessä ei jaksa suunnitella saati toteuttaa paljon mitään, mikä vaatii aikataulujen sumplimista tai muuta ylimääräistä valmistelua. En nyt tarkoita mitään viikonloppureissuja, vaikka tosiasia onkin, että niitä tulee tehtyä liian vähän, vaikka äskettäin rannalla käytiinkin. Tarkoitan nyt ihan sellaisia arkisia juttuja kuin, että vaikka lähtisi extrapitkälle kävelylenkille. Tai lukisi jonkin tavallisen kirjan. Kävisi vaikka katsastamassa kenkäkaupan kevätmuodin tai haukkaisi aamiaisen kahvilassa. Tai ompelisi viltin valmiiksi (tai edes lyhentäisi ne farkkujen lahkeet). Taitaa olla muutama kuukausi siitä, kun viimeksi tein mitään noista jutuista. Tietysti sitä on tullut tehtyä joitain muita asioita tarpeellisia ja tarpeettomia, mutta kun oikein miettii, niin kyllä ne lopulta ovat tuollaisia aika pieniä juttuja, mitkä tekevät elämästä nautinnollisempaa. Jokaisen lista on omanlaisensa riippuen siitä, mitkä asiat tuntuvat mukavilta arkisilta piristyksiltä kenellekin. Mikä noita listaamiani sekalaisia nautintoja yhdistää on se, että ne kuvastavat minulle kiireettömyyden tunnetta. Sitä, että on pari tuntia aikaa, jolloin ei tarvitse tehdä yhtään mitään muuta. Voi vaan olla ja tehdä ihan mitä huvittaa.

----

One day we had a wonderful idea to sit at the balcony, drink smoothies and enjoy life. The plan seemed to work out well until we actually sat down. Just at that point thick clouds covered the sun and the wind turned colder. It was best to go back inside...

Enjoying life is obviously not depending on that random lack of sunshine, but lately I have thought that it might depend on whether one feels relaxed or not. For me personally the problem is that when I am in a constant hurry, I have no energy to make any plans that demand adjusting the daily routines. I don't mean now a random weekend trip, though truth to be told, we have lately not been doing much on that front either. What I mean now are just simple daily things like taking an extra long walk, or reading a novel. Checking out the selection of new shoes in the store or eating breakfast in a cafe. Finishing a patchwork blanket (or at least seamed those new jeans)... It feels like it was months since I did any of those things. Of course I have done couple of other things, more or less necessary and fun, but stopping to think, it seems to me that things that actually make life more enjoyable are quite simple. I am sure everyone's list is unique depending on what sort of things feel relaxing and fun. That's actually the connecting element in my random list. The feeling of relaxation, feeling of not being in a hurry. That one has couple of hours time to do something or nothing.