Maisemia saarella

Tässä muutama maisemakuva krookuslomalta.

Kartasta näkyy sijainti noin suurinpiirtein. Maasto on kumpuilevaa ja vaihtelevaa. Julkisia luontopolkuja on loputtomasti. Kun lähtee seuraamaan polkuja, ainoaksi ongelmaksi muodostuu se, että jokaisen kukkulan ja mutkan takaa aukeaa aina uudenlainen näkymä. Ai, mikäkö siinä on ongelmana? Se, että ei malta kääntyä takaisin, kun aina tekee mieli katsoa, mitä eteen tulee seuraavaksi! Ja kesken kävelyn, kun kääntyy katsomaan taaksepäin, niin voi vain ihmetellä, miten kaikki on niin eri näköistä, vaikka katsookin vain samaa kohtaa eri suunnasta.

Näiden maisemien hehkutukseen en varmasti väsy ikinä. Koululainenkin innostui "seikkailusta" niin, että saappaat jalassaan kolusi tienvarsien heinikot ja pinkoi juoksujalkaa pitkin jyrkkiä rinteitä. Liekö geneettistä perimää, että hän olisi halunnut jokaisen polun tutkia loppuun saakka? Ne polut eivät kuitenkaan lopu kovin nopeasti, vaan eteenpäin voi kävellä monta kymmentä kilometriä...