sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Friends, bread and breakfast


Muutama aamupalakuva pitkästä aikaa. Yhdet tuttavistamme paistavat itse leipää aloittaen homman jyvien jauhamisesta! Saimme äskettäin tuliaisiksi sellaisen tuoreen vuokaleivän. Oli muuten hyvää! Ihailen sitä, että joku malttaa tehdä asioita niin perusteellisesti. Työtä on aika tavalla, mutta raaka-aineet ovat tietysti siten ihan täydellisen terveelliset ja valmiin leivän maku sen mukainen!

---- 

Here are couple of breakfast pictures again. We have friends who bake their own bread using the flour they grind themselves! They visited us recently and brought us a big warm loaf that had been baked just that day. It tasted so good! I admire people who do such things so thoroughly. It involves quite a bit of extra work, but obviously all ingredients are then perfectly healthy and the bread tastes accordingly!

lauantai 24. syyskuuta 2016

Big plans for a small craft

En saanut kesäloman aikana tehtyä yhtään kunnollista askarteluprojektia. Muutama juttu oli mietinnässä, mutta niitä ei sitten tullut kuitenkaan toteutettua. Yksi juttu meni aika läheltä, mutta lopulta ihan sivu suun. Olin nimittäin tytön ja hänen kaverinsa kanssa kaupassa, josta ostimme jokaiselle maalattavaksi kanvaasit. Siinä kävi kuitenkin niin, että tytöt olivat sen verran tuotteliaita taiteilijoita, että kaikki taulut valmistuivat ilman, että itse ehdin edes pensseliä ottaa käteeni. Ei se mitään, se on hyvä, kun on materiaalia valmiina, kun inspiraatio iskee. Tuon ikäisenä vietin itse paljon aikaa kellarissa. Silloin asuimme suuressa talossa, missä oli mieletön kellaritila. Siellä oli varaston lisäksi isän puutyötarvikkeet, maalit ja vaikka mitä muuta, joten aina jos inspiraatio iski, niin sieltä kyllä löysi jotakin, mistä pystyi toteuttamaan omia ideoitaan. Meillä oli kotona myös aina mahdollisuus ommella mitä vaan. En muista, että isä tai äiti olisivat ikinä sanoneet, ettei väkertelyt kannata, vaikka osa ideoista menikin pilalle ja varmaan kolme lapsen projekteista tuli sotkua ihan kiitettävästi. Tärkeintä oli kuitenkin itse keksiminen ja tekeminen. Nyt muuten muistui mieleen sekin, että pikkuveljeni perusti kaverinsa kanssa yhteen kellarihuoneeseen oman laboratorion. Vanhemmat antoivat rahaa, että pojat saivat hakea apteekista aineita, millä pystyi tekemään jonkinlaisia oikeita laboratoriokokeita. Aika luovaa sekin, eikö?  

Nyt aikuisenakin vielä huomaan, että jossakin kohtaa tulee aina lopulta sellainen tunne, että nyt en enää kestä hetkeäkään, ellen pian keksi jotakin näperrettävää. Vähän niinkuin koko elämä alkaisi tylsyttää, heh, jos ei saa käsilleen mitään tekemistä. Mieheni, joka ei ole itse yhtään askartelijatyyppiä, aina hiukan pyöräyttää silmiään tässä kohtaa ja toivoo mielessään, että keksisin nopeasti jotakin tekemistä, mihin luova energia sopivasti uppoaa. (Mieluiten tietysti sellaista tekemistä, mihin hän ei joudu osallistumaan, heh.) Tylsistyminen on kuitenkin aina hyvä juttu, koska silloin tulee useimmiten hyviä ideoita mieleen. Kerron tästä ompeluporjektista enemmän, kun saan ensin muutaman palan paikalleen, että on jotakin kunnollista näytettävää, mutta ajattelin kokeilla elämäni ensimmäistä kertaa English paper piecing -tilkkutäkkitekniikkaa syksyiseksi tyynyksi. Kankaiksi hain kirpparilta sinapinkeltaisen puuvillapaidan, ruosteenpunaisen lautasliinan ja palan valkoista kangasta. Olisin tietysti voinut ostaa uutenakin, mutta hiukan kulahtaneet värit ja valmiiksi pehmeneet kangaat tuntuivat nyt tähän juttuun parhailta.  Leikkasin vasta osan materiaaleista, mutta luulenpa, että tuo tilkkuläjä riittää muutamaksi päiväksi.

----

I did not manage to do any crafts during this summer. I had some vague ideas, but finally never got to actually execute them. One thing was close though. I went with my daughter and her friend to a shop and we chose three canvases for painting one for each. The girls however were so inspired that they painted mine, too, before I even had time to pick up a paint brush! It was fine of course, I'm always happy to see that kids/teenies get creative. When I was myself at that age I spend lot of time in the basement doing crafts. We lived in a large house and had a huge basement with Dad's wood working tools and all sorts of exiting materials. When I was bored I used to go to the basement to see if I could find something to do. Mostly I did, because there was always material available for crafts. Another nice thing was that Mom's sewing machine and a pile of sewing material were always available, too. Whenever inspiration came one could easily find something fun to do. My parents were always positive about us kids doing crafts, inventing and trying things out. Thinking about it now many years later, I think it must have been quite a messy business having all three kids doing their little crafts here and there... That reminds me that my brother and his friend chose one room in the basement to be their laboratory. Those two were totally into doing experiments, so my parents gave them some money to go and buy some products from the farmacy in order to do some real laboratory tests. I'm not quite sure what they exactly did in that laboratory, but it did sound like a rather creative idea, too.

Funny enough, even as an adult I still feel the same about doing crafts. At some point I just have to have something to do for my hands. If I don't I feel like life gets nearly untolerable. My husband might say that I get a little untolerable, which I admit is sometimes somewhat true, too. It's just some kind of restlessness that needs to be usefully channelled somewhere. My husband is always happy if my project plan does not involve him, ha! (He is so NOT into crafts.) But often that bored feeling actually produces the best ideas. 

I'll show you more about this new project when it begins to take some shape, but I decided to try out English paper piecing technique for the first time in my life. The goal is to make a cushion cover with it. I was thinking about buying new materials, but decided then I just go to the second hand shop and see what I can find there. I figured that for this one I'd prefer material that is already looking bit worned out.  I ended up buying a mustard yellow cotton shirt, a red napkin and a piece of white cotton. After washing and ironing they were ready for being cut. I still have lots of material, but I think these pieces will keep me busy for couple of days.      

torstai 22. syyskuuta 2016

Lexington Home wallpapers

Tätä katalogia ehdin jo hiukan odottaa, kun huomasin muutama viikko sitten että Lexington Home:lta on tulossa tapettikokoelma! Niin paljon inspiraatiota ihanasti stailatuissa kuvissa. Harmillista, mutta täällä ei edelleenkään kovin paljon näe tapetteja kodeissa. Tulee ihan kauhea tapettinälkä, kun noita kuvia katselee... 

----

Couple of weeks ago I noticed that Lexington Home is planning to launch a wall paper collection. The catalog is very inspiring! I love the styling. Unlike in the North, the use of wallpaper is still not very common in Belgian homes. I get total wallpaper hunger when I look at the photos in that catalogue...

tiistai 20. syyskuuta 2016

Barely photogenic



Aika harvoin sattuu niin onnettomasti, että nappaa epähuomiossa huonot kimput kukkia mukaan! Kyllä ärsytti kotona, kun paketteja avasin ja terälehdet putoilivat ennen kuin ehdin edes irroitella varsia toisistaan! Hortensiat onneksi menee useimmiten vielä kuolleenakin, joten veteen vaan... 

Täytyy kuitenkin ehtiä tänä syksynä kyllä vielä löytää muutama kunnollinen oksa, jostakin syystä nyt on enemmät hortensiat jääneet ostamatta. Tässä on ollut niin paljon muuta mietittävää, että ei ole kotona ehtinyt tehdä juurikaan sen kummempaa, kuin leipoa pakastinta täyteen koulueväiksi sopivia makeita ja suolaisia välipaloja. Täällähän siis kouluun viedään tavallisesti kaikki eväät, eli kaksi välipalaa ja päiväruokavoikkarit. Tytöllä on laktoosi-intoleranssi ollut huononemaan päin, joten ostetut keksit, kakut, jne. ei oikein sovi, kun melkein kaikessa on laktoosia jossakin muodossa. Tässä voi tietysti ajatella, että mitäs sitä sokerisia juttuja edes mukaan antaisi, mutta maassa maan tavalla. Aikuisen vinkkelistä se voi olla huono juttu sopeuduttavaksi, mutta itse olen aina ajatellut, että jos lapsi aina on muutenkin jo ulkomaalainen, niin ei sitä kannata erottua joukosta turhanpäiväisten pikkuasioiden takia vielä lisää. Ei meillä tuosta ole taas ollut pitkään aikaan juttua, mutta oma erilaisuus on sellanen asia, mitä ulkomailla asuvat lapset miettivät aina kausittain. Vaikka itse asia on isompi juttu, olen huomannut, että ne on useimmiten pikkujuttuja, mistä suurin harmitus sen teeman suhteen nousee pintaan. Siitä ollaan tietysti montaa mieltä, minkä verran kannattaa tukea lapsen identiteettiä vanhempien kulttuurien taholta ja minkä verran auttaa kuulumaan paikallisten joukkoon. Itse olen sitä mieltä, että mieluummin kuuluu joukkoon, kuin kokisi turhaa irrallisuutta, koska vanhempien kulttuuriin kuulumista ei pysty kuitenkaan mitenkään siirtämään täytenä kokemuksena lapselle, kun ulkomailla asuu. Asia on varmaan hiukan erilainen, jos molemmat vanhemmat ovat samasta kulttuurista, tai asutaan jomman kumman kotimaassa. Meidän tilanteessa kuitenkin tuntuu luontevimmalta panostaa nimenomaan tänne kuulumiseen ja koittaa vahvistaa tytön paikallista identiteettiä. Siinä muuten onkin sitten vanhemmalle omat haasteensa, mutta voin kirjoittaa siitä joskus toisella kertaa.   

----

It does not happen often that I'd buy half dead flowers by accident... I was so annoyed once I got home, opened the packages and petals began falling out! Fortunately hydrangeas look normally nice even when they are beyond rescue... I must find some good ones though before it will be too late! Lately I have had too much to do! I have a feeling that most of my free time has been baking this and that for the school lunches and snacks to a freezer. Our daughter has lactose intolerance so there's not so much variety of cookies and cakes in the shops. Home-baked goodies taste better, but at times I think it would be quite nice to just buy ready stuff instead of having to constantly stock up the freezer!

lauantai 17. syyskuuta 2016

Romantic country


Etsiskelin tänään joitakin uusia blogeja seurattavaksi. Meinasin jo antaa periksi, mutta sitten löysin Conneticut Country House -blogin. Siellä olikin ihanan kaunis Nora Murphy Country House Seasons 2016 issuu-lehti luettavaksi! Lehteä pääsee selaamaan tästä linkistä. Niin paljon inspiraatiota kukkajuttuihin, erilaisten materiaalien yhdistelyyn ja kirpputorilöytöihin... Ei yksi lukukerta meinaa riittää, kun on niin paljon ihanaa katseltavaa!

----

Today I was trying to find some new decoration blogs to follow. I almost gave up, but then I clicked to a blog named Conneticut Country House. There was a link to a beautiful Nora Murphy Country House Seasons 2016 issuu online magazine! So much inspiration for flowers, different textures, flea market finds... I think I'll have to go back to re-read it still couple of more times. Too much beauty to take in all at once!

torstai 15. syyskuuta 2016

Candles and colors



Niinpä ne syksyn värit löytyivät helposti tyynyjä vaihtamalla! Sinapinkeltaista ja luumun väriä, siinäpä se. Ei mitään uutta auringon alla. Taisin nimittäin valita samat värit viime vuonna. Ulkona on ihana auringon paiste ja todella lämmintä. Ollaan taidettu keikkua yli 25 asteen tuntumassa. Miehellä on ollut sen verran kiire töissä, että hän ei ole ehtinyt juoksulenkeille, joten olen saanut melkein joka ilta iltakävelyseuraa. Tykkään. Se on niin kiva, kun voi päivän päätteeksi ihan rauhassa jutella. 

----

I found my fall colors easily by simply chancing the cushions once again! They are mustard yellow and plum. Not very adventurous, I think I opted for the same colors last year. We have had marvellous weather for quite many days in a row now. It must have been slightly over 25 Celsius degrees! Long evening walks have been great as the weather has been too warm to do any sports in the afternoon.