Tässä muutama kuva keittiöstä. Ylempi kuva oli jatkoa niihin vanhan asunnon kuviin pellavasydämien loppusijoituspaikasta. Karkkikeppejä löysin paketillisen jo marraskuussa jostakin marketista eurolla tai kahdella. Mausta en tiedä, mutta ne olikin vain koristeeksi tarkoitettu. Kiinnitin köynnöksen siimalla verhotankoon. Ulkoa päin ei kukaan näytä pystyvän katsomaan ihan suoraan sisään, joten ajattelin, että köynnös riittää siihen saakka, kunnes saan verhot ikkunaan. Karkkitangot olisivat päässeet paremmin oikeuksiinsa alempana roikkuen, mutta parvekkeen ovi on saatava auki useamman kerran päivässä, koska roskikset ovat ulkona.
Alempi kuva on tässä pelkän rehellisyyden vuoksi. Tämä oli taas sellainen meidän tavoille uskollinen muutto. Entisessä asunnossa olohuone näytti toiseksi viimeiseen päivään saakka ihan asutulta ja sisustetulta, verhot lähtivät ikkunoista muuttoaamuna ennen auringon nousua. Uudessa asunnossa taas haimme muuttopäivänä joulukuusen. Muuttopäivää seuraavana päivänä laitoimme viidentoista neliön verran olohuonetta valmiiksi ja koristelimme joulukuusen. Muutossa ja muutosta huolimatta kotona on oltava joku paikka, missä silmä lepää ja voi istahtaa olemaan, vaikka parin metrin päässä olisikin epämääräinen kasa purkamattomia pahvilaatikoita tai jotakin muuta, mitä pitäisi kantaa kellariin, ripustaa seinälle tai tehdä jotakin muuta. Keskeneräisyyttä kestää paremmin, jos se ei ole ihan totaalista.
Tästä taitaa tulla jatkokertomus pienissä pätkissä, sitä mukaa kun ehdin kertomusta "purkaa." Mikä lienee verrannollista kirjaimelliseen pahvilaatikoiden purkamiseen. Nyt työt painavat päälle ja toimisto on vielä ihan täydessä kaaoksessa. Siellä pitäisi olla kaksi laatikkoa, joissa lukee 'Johanna Office Urgent Books, Files, Paper.' Lähden nyt purkamaan niitä, että saan työnteon takaisin normaalirytmiin ja viime ja tämän viikon luentopaperit kansioon ennen kuin ne vahingossa päätyvät jonnekin muualle...
PS. Kiitos edellisen postauksen kommenteista!
Alempi kuva on tässä pelkän rehellisyyden vuoksi. Tämä oli taas sellainen meidän tavoille uskollinen muutto. Entisessä asunnossa olohuone näytti toiseksi viimeiseen päivään saakka ihan asutulta ja sisustetulta, verhot lähtivät ikkunoista muuttoaamuna ennen auringon nousua. Uudessa asunnossa taas haimme muuttopäivänä joulukuusen. Muuttopäivää seuraavana päivänä laitoimme viidentoista neliön verran olohuonetta valmiiksi ja koristelimme joulukuusen. Muutossa ja muutosta huolimatta kotona on oltava joku paikka, missä silmä lepää ja voi istahtaa olemaan, vaikka parin metrin päässä olisikin epämääräinen kasa purkamattomia pahvilaatikoita tai jotakin muuta, mitä pitäisi kantaa kellariin, ripustaa seinälle tai tehdä jotakin muuta. Keskeneräisyyttä kestää paremmin, jos se ei ole ihan totaalista.
Tästä taitaa tulla jatkokertomus pienissä pätkissä, sitä mukaa kun ehdin kertomusta "purkaa." Mikä lienee verrannollista kirjaimelliseen pahvilaatikoiden purkamiseen. Nyt työt painavat päälle ja toimisto on vielä ihan täydessä kaaoksessa. Siellä pitäisi olla kaksi laatikkoa, joissa lukee 'Johanna Office Urgent Books, Files, Paper.' Lähden nyt purkamaan niitä, että saan työnteon takaisin normaalirytmiin ja viime ja tämän viikon luentopaperit kansioon ennen kuin ne vahingossa päätyvät jonnekin muualle...
PS. Kiitos edellisen postauksen kommenteista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti