Ostin monta vuotta sitten tytölle kertomusjoulukalenterin. Se kertoi perheestä, joka valmistautui joulunviettoon ja joka päivä lapsille tapahtui jotakin jouluista tai ainakin talvista. Olemme lukeneet samaa kalenteria jo useamman vuoden, joten tänä syksynä ajattelin, että vaihtelu voisi olla mukavaa. Tilasin Amazon.de -sivuilta Tilda Apfelkern - Ein Weihnachtsfest voller Geheimnisse -joulukalenterin. Tilda Apfelkern on pieni valkoinen kirkkohiiri, joka touhuaa kavereidensa kanssa kaikenlaista jouluista. Ulkona sataa lunta ja välillä ystäviä täytyy auttaa... Aika sympaattiselta hahmolta tämä Tilda vaikuttaa jo näin kolmen päivän kokemuksella. Tässä kalenterissa on kauniit kuvat ja se pysyy pystyssä pöydällä, joten päivän kertomuspätkä jää kalenterin toiselle puolelle ja toisella on päivän kuva. Eli se menee myös "joulukoristeesta" samalla.
Kertomuskalenterit ovat siitä hauskoja, että niistä muodostuu kiva joulunodotustraditio ihan itsestään. Eikä sekään haittaa, että samaa kalenteria lukee muutamana vuotena peräkkäin, kun vuodessahan ehtii aina unohtaa yksityiskohdat, joten joka kerran kertomus tuntuu taas uudelta. Tietysti se edellyttää, että joulun jälkeen kalenteri pakataan joulutavaralaatikkoon sen sijaan, että se jäisi lastenhuoneen kirjahyllyyn pyörimään.
Ainakin saksaksi vastaavia kalentereita on monenlaisia ja eri-ikäisille lapsille sopivina. En tiedä, onko sellaisia suomeksi olemassa, mutta samaa ideaahan voi kehitellä itsekin, kertomalla samoista hahmoista päivittäin etenevän jouluisen kertomuksen. Meidän kertomuskalentereissa on päivittäin noin puolikkaan A4-sivun verran tekstiä. Tarina etenee siis päivittäin vain jollakin pienellä väritetyllä yksityiskohdalla. Ei siis mikään mahdoton tehtävä keskinkertaisellekaan tarinankeksijälle, vaikka joutuisikin kertojaksi... Siinä sitä olisi loistava bisnesidea jollekin luovalle tekijälle.
Kertomuskalenterit ovat siitä hauskoja, että niistä muodostuu kiva joulunodotustraditio ihan itsestään. Eikä sekään haittaa, että samaa kalenteria lukee muutamana vuotena peräkkäin, kun vuodessahan ehtii aina unohtaa yksityiskohdat, joten joka kerran kertomus tuntuu taas uudelta. Tietysti se edellyttää, että joulun jälkeen kalenteri pakataan joulutavaralaatikkoon sen sijaan, että se jäisi lastenhuoneen kirjahyllyyn pyörimään.
Ainakin saksaksi vastaavia kalentereita on monenlaisia ja eri-ikäisille lapsille sopivina. En tiedä, onko sellaisia suomeksi olemassa, mutta samaa ideaahan voi kehitellä itsekin, kertomalla samoista hahmoista päivittäin etenevän jouluisen kertomuksen. Meidän kertomuskalentereissa on päivittäin noin puolikkaan A4-sivun verran tekstiä. Tarina etenee siis päivittäin vain jollakin pienellä väritetyllä yksityiskohdalla. Ei siis mikään mahdoton tehtävä keskinkertaisellekaan tarinankeksijälle, vaikka joutuisikin kertojaksi... Siinä sitä olisi loistava bisnesidea jollekin luovalle tekijälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti