Aamuhämärää

Joulukuiset aamut ovat hämäriä. En muista, kerroinko teille, että alkuperäinen tarkoitus oli laittaa jouluvalot (ja kaikki muukin) vasta uuteen asuntoon. Yhtenä iltana muutama viikko sitten kävimme kuitenkin kaivamassa ne esiin ystävän autotalliin odottamaan viedystä joulutavaralaatikosta. Hiukan muuttojärkeä vastaan, mutta kuitenkin. Ei kai marraskuun loppussa ja joulukuun alussa voi herätä ilman jouluvaloja? (Tai yleensäkään olla koristelematta kotia ollenkaan?) Järkeilin, että eihän siinä mene kuin kaksi sekuntia, kun nappaa töpselin irti, taittelee havuköynnöksen valoineen ja koristeineen vaikka muovisäkkiin muuton ajaksi. Turhaa järkevyyttä olisi jättää se laittamatta!

Verhokuvan laitoin tähän vain huvikseni, kun harhalaukaisuun tuli vahingossa niin upeat värit. Pohdiskelen uusio-uusiokäyttöä tälle entiselle venäläiselle pöytäliinalle, jonka äiti ja isä toivat kerran Pietarinmatkaltaan. Kaikki ikkunat ovat ihan eri kokoisia uudessa asunnossa, mutta jotakin aion keksiä. Saahan kangasta aina pienemmäksi, niinhän se satu hiirestä ompelijanakin kertoo. (Kunhan ei vaan käy liian montaa kertaa niin, että "Oi, ei tästä tullutkaan...")