sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Lampunvarjostin

Vielä pitää alareunaa hiukan ommella, mutta sattui olemaan sen verran valoisaa hetken aikaa tummasta taivaasta huolimatta, että otin jo pari valokuvaa eilen aloitetusta askartelusta. Löysin roskakasasta vanhan lampunvarjostimen jo syksyllä. Siinä oli sellainen vaaleanvihertävänruskeasta, läpikuultavasta nahan tapaisesta materiaalista tehty tiukasti pingoitettu kangas ja reunoissa sellaista kahvinruskeaa tupsunauhaa, jossa kulki kultaisia lankoja seassa... Aika karmea siis! Varmistin ennen mukaan ottamista tietysti sen, että metallikehikko on kohtalaisen kunnollinen. 

Eilen revin ensin puukko kädessä vanhan päällisen pois. Aika sotkuinen homma, koska alkuperäiset materiaalit oli kiinnitetty tunnollisesti liimaamalla, joten jouduin hieman raaputtelemaan puukon terällä... Puhdistin myös kehikkoa sen verran, että ruoste ei tartu kankaaseen. Jätin sen kuitenkin kupariseksi, koska kuvittelen, että valo suodattuu kankaan läpi kivasti, jos varjostimen "luuranko" näkyy ja antaa hiukan ryhtiä utuisten rypytysten takaa. Sitten leikkasin vanhan läpikuultavan verhon neljään suikaleeseen. Reunoja ei tarvinnut siksakata, koska niissä näkyi olevan purkautumaton reuna muutenkin, joten yhdistin vain suikaleet toisiinsa suoralla ompeleella. (Kangasta on siis pituudeltaan varjostimen alareunan ympärysmittaan verrattuna nelinkertainen määrä.) Leikatun reunan taas taitoin kaksi kertaa ja ompelin, niin että reunaan jäi vajaan sentin levyinen nauhakuja. Sitten pujotin ylä- ja alareunan nauhakujiin valkoisen puuvillalangan, jotta sain rypytykset tasoittumaan. Lopuksi jaottelin kankaan saumojen mukaan neljään osaan, siinä yläosan ristikko auttoi sopivasti. Kohdat, joissa kangassuikaleet yhdistyvät ovat aina metallilangan kohdalla, eli ne tuskin liikaa erottuvat. Sitten ompelin pienin pistoin yläreunan kiinni paikalleen. Alareunaa aloittelin, mutta siinä on nyt sitten iltapäiväksi vielä hieman puuhaa. 

Hyvä kokeilu ehdottomasti! En ole ikinä ennen yrittänyt tehdä minkäänlaista lampunvarjostinta. Inspiraatiota ideaan sain tästä. Samanlaisia TineK-varjostimia näkyy olevan joka toisessa blogissa ja sisustuslehdessä. Ei tämä tekele nyt tietysti ihan samaa vastaa, mutta ideana kuitenkin läheltä liippaa. Erot alkavat jo heti materiaalista. Ei olisi tullut mieleenkään ostaa ja silputa paria metriä silkkiä askartelua varten... ;-) Mutta onpahan tekemisen iloa. Jaksaa taas tehdä ajattelutyötä, kun on tehnyt jotakin välillä käsilläkin. 

---

Yesterday I began to fix a pendant lamp... I found an ugly old lamp on a trash day at the street some months ago. I cut an old white curtain into four parts, sew the pieces together to make one extra long loop. (Four times wider than the lower part of the lamp.) Bit of machine sewing, upper and the lower seams, and then quite a bit by hand.  I still have some 80 cm to sew by hand for this afternoon, but it's definitely beginning to look like I imagined it. I got some inspiration from here. My lamp is not quite the same starting with the fact that I would never have dared to take a risk with silk, but I am coming quite close I think. And I really enjoyed the process of trying out something I never did before. That's the best reward.

3 kommenttia:

  1. Todella kaunis lopputulos - se kuparinen väri antaa varmnasti kivan pehmeyden ja rustiikkisen tunnelma ... työ tekijäänsä kiittää!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Oli kyllä hauskaa tekemistä. Nyt vaan pitäisi vielä saada kattoon ripustettua... ;-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Oli kyllä hauskaa tekemistä. Nyt vaan pitäisi vielä saada kattoon ripustettua... ;-)

    VastaaPoista