perjantai 9. helmikuuta 2018

Tulppaanit ja yksi mystikko



Nyt kun valo on lisääntynyt, alan pikkuhiljaa kaivata kunnollista kameraa. Joulu- ja tammikuun hämärässä ei olisi tehnyt mieli kuvata järkkärillä muutenkaan, joten hyvin tulin muutaman kuukauden toimeen ilmankin. Nyt taas saisi jo parempia kuvia kunnollisilla vehkeillä... En ole saanut vietyä kameraa vieläkään huoltoon, enkä taida kyllä ehtiä muutaman tulevan viikonkaan aikana. Mutta, mutta, mikä lie älynväläys oli ostaa tämän värisiä kukkia? Ne näyttävät kuvissa paljon paremmilta kuin maljakossa.

Torstai-iltana oltiin yhdessä työhön liityvässä tapahtumassa. Järjestämme tänä vuonna tutkimuskonferenssin yhteistyönä kaupungin ja erään tutkimusinstituutin kanssa. Teemana on paikallinen, katolilainen mystikko 1200-luvulta. Eräs kaupungin osista on nimetty hänen mukaansa. Kaupungin valtuuston kouluasioista vastaava edustaja, johon tutustuimme tyttöjen balettiharkkojen tiimoilta aikana ennen hänen paikallispolitiikkaan ryhtymistä, otti mieheen yhteyttä ja ehdotti, että tässä olisi nyt kaikkia osapuolia hyödyttävä, hieno yhteistyömahdollisuus. Siitä alkoivat aika massiiviset,  reilun vuoden kestäneet järjestelyt ja suunnittelupalaverit. Kevään aikana ympäri kaupunkia on kirkkokonsertteja ja muita tapahtumia tuohon mystiikkoon liittyen, mutta meidän osuus alkoi eilen tuon mystikon elämää ja ajattelua esittelevällä yleisöluennolla. Käsiteltävänä oli erään Leuvenin yliopiston professorin tutkimus tästä mystikosta. Yleisöä oli sali täynnä. Teema sai selvästi kaupunkilaiset liikkeelle. Kuukauden päästä teemaa jatketaan tutkimuskonferenssilla, johon on tulossa asiantuntijoita Leuvenista ja siitä tutkimuskeskuksesta meidän oman väen lisäksi.

'Katolilainen mystikko 1200-luvulta' kuulostaa varmasti teemana hiukan erikoiselta protestanttisesta näkökulmasta katsottuna, mutta siinä on sellainen hyvä linkki meidän erikoisosaamisalueeseen, että tuon mystikon hengelliset kokemukset ja opetukset liittyivät paljolti Jumalan läsnäolon ja Pyhän Hengen kokemiseen. Aikakaudella ja taustalla oli tietysti paljon vaikutusta siihen, miten hän asioita määritteli, mutta kokonaisuutena voi kyllä sanoa, että tuohon tyyppiin on helluntalaisuuden näkökulmasta kohtuullisen helppo rakentaa useita mielenkiintoisia siltoja eri teemojen avulla. Tutkimusjutuissahan ei ole kyse siitä, että ollaanko mistäkin asiasta mitäkin mieltä, vaan siitä, että kaikkea voi reflektoida erilaisista näkökulmista ja katsoa, mitä mielenkiintoista siinä mahdollisesti tulee esille. Voi löytyä yhtäläisyyttä tai erilaisuutta, mutta molemmista voi useimmiten oppia jotakin.

Hieno juttu on, että tämä teema näyttää vetävän kiinnostunutta väkeä ympäristöstä. Kyse on tieysti ihan suoraan paikallishistoriasta. Kaupunki painattikin kaikkiin tapahtumiin yhtenevät mainokset hauskasti aika omistavalla otsikolla 'Jan Ruisbroec, meidän mystikkomme.' Eilen luentoon yhdistettiin myös runonlausuntaa. Opiskelijat esittivät muutaman runon, mitkä oli aikoinaan liitetty tämän mystikon kirjoituksiin, vaikkei hän niitä itse ollutkaan kirjoittanut. Ne kuitenkin hienosti kuvasivat sen tyyppisiä hengellisiä teemoja ja kokemuksia, mistä mystikko paljon kirjoitti. Illan ohjelma oli siis todella hyvin onnistunut kokonaisuus. En ollut itse ollenkaan vastuussa tämän jutun suunnittelusta tai toteutuksesta, mutta siinä kuunnellessani meinasin melkein poksahtaa ylpeydestä, että on näin upea tiimi ympärillä. Ilahduin myös siitä, että yleisöä tuli paikalle niin paljon. Hengelliset teemat ovat aina hieno mahdollisuus hiljentyä ja pohtia elämää omaa näkökulmaa laajemmin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti