Merry Christmas!

Nyt alkaa pikkuhiljaa olla aika siirtyä nautiskelemaan joulusta! Jostakin muuten luin äskettäin, että siitäkin on joku ehtinyt tehdä tutkimusta, että ihminen muistaa ne hetket paremmin, mistä pysähtyy vain nauttimaan ja keskittyy olemaan ilman, että tallentaisi koko ajan kaikkea kameran/kännykän linssin läpi someen. Luulisi asian olevan juuri toisin päin, mutta niin se ei kuulema olekaan. No, kiva se on silti laittaa juttuja talteen. Tänä vuonna saatiin joulukuun kuluessa aikaan kaikenlaista hauskaa. Näpertelyjen ja muun myötä tuntui, kuin oltaisiin otettu aikamoinen varaslähtö jouluun ja etukäteistunnelmista nautittiinkin jo ihan täysillä. Nyt kuitenkin siirrän hyvillä mielin täyden keskittymiskykyni blogista muualle, laitan kameran talteen, nautin rakkaitteni seurasta ja luotan tutkijoihin, jotka väittävät, että kaikki ihanat hetket säilyvät ihan parhaassa tallessa muistissani!

Ihanaa joulua!

Palaillaan taas juhlien jälkeen!

----

Soon it's time to begin celebrating Christmas. I read somewhere little while ago, that some scientists had conducted a research about how the social media affects memory. They found out that a person remembers best those moments that he has not recorded in the social media. One would think the opposite was true! Personally I do love photographing and blogging gives a good reason to record those little daily things that bring a lot of joy, but which one perhaps would never think of photographing without having some reason to do so. This year we got lots of fun stuff done during the month of December! All of that felt like an extended and happy pre-Christmas party. :) However, right now I am more than ready to move to the actual celebration mode, lay my camera aside, cherish the moments with my dear ones, and trust the scientists who say that everything beautiful will be securely saved when it's imprinted in my memory!  

Merry Christmas!

See you again after the parties!   

Valmista! - Ready!

Nyt on kyllä sormet ihan tuusannuuskana, mutta sain sen jouluviltin valmiiksi. Tikkailin aika paljon käsin, joten olin kyllä varautunut siihen, että ehkä en ehdi valmiiksi, mutta olisi kyllä hiukan harmittanut, jos olisi pitänyt jättää se odottelemaan seuraavaa joulua... ;) Viimeiset tikit menivät melkein huomaamatta, kun katsottiin yhdessä yhtä saksalaista vuoristopelastaja-sarjaa (Bergretter/ZDF). Sarjan päähenkilö tosin kuoli itse lopuksi. Se oli vähän turhankin dramaattista, kun siinä sarjassa yleensä kaikki aina pelastuvat.

----

I don't think I'll be stiching anything for some time with these fingers, but I managed to get my Christmas throw ready. I did a lot of it by hand, so I was mentally prepared to admit that I won't get it totally ready. But yet, I was so close, that it would have been a bit annoying to seriously leave it to next Christmas... ;) The last stiches worked out fine as we watched a German TV serie Bergretter/ZDF. It's about a fictive mountain rescue team, which nearly always gets everybody out of trouble. This time the main actor died, so that turned out to be bit serious though.

DIY Lumihiutaletarrat - DIY Snow flake stickers

Muistatte ehkä, että joulukuun ensimmäisenä tytön joulukalenterista tuli vahingossa ikkunatarrojen sijaan niitä lumihiutaleen mallisia sisustustarroja. Suunnitelma B oli tämä. Vanha suuri maljakko tai lyhty, miksi sitä nyt haluaakin kutsua, sopi tarkoitukseen hyvin. Kaikki tarrat mahtuivat siihen hyvin. Pohjalle rakeista suolaa ja täkäläistä perinteisiin vohveleihin tarkoitettua jättiraesokeria... Niillä pärjää kätevästi, jos ei ole muistanut ostaa koristehiekkaa/kiviä. Tykkään tietysti niiden kirkkaan valkoisesta väristä myös. Sitten kynttilä kaipasi vain rusettia ja koko komeus oli valmis. Nyt se on ollut muutaman päivän tuossa hedelmäkorin vieressä, koska aamuisin aikaisin töitä aloittaessa on kiva poltella kynttilää. Mutta lyhdyn oikea paikka (ei kai meillä oikeasti millään tavaralla ole "oikeaa" paikkaa, kun ainahan minä kantelen tavaroita ympäriinsä?) on pianon päällä. Siellä kynttilän liekki heijastaa ihanasti noista lumihiutaleista suuria hiutalevarjoja seinään! Että ihan hyvin kävi tälle suunnitelma B:lle. 

----

You might remember that on December 1 we had immediately bit of a hassle with the advent calendar. Instead of window stickers the first present contained by accident indoor decoration stickers. The plan B for repurposing them was this one. Old glas vase was almost made for some stickers. We filled the bottom with coarse salt and huge Belgian sugar pearls... Those are actually rather functional for decoration purposes if you have forgotten to buy sand. I like it that they are so pristine WHITE. Then we only needed some ribbon for the candle. Now I have enjoyed having it on the dinner table for the last few days. Currently I namely do most of my work right there and starting early, when it's still so dark, the candle light is quite a comforting element. The actual place where the candle vase belongs to (do we have actual places for anything actually, because I keep regularly moving everything???) is on the top of the piano. There it looks quite incredible, because the candle light makes the stickers throw big snow flake shadows on the wall! Thus, the plan B turned out to be just fine.  

Vaahterasiirappi - Maple Syrup

Kanadalaiset työkaverit toivat ihanan vaahterasiirappitölkin! Aika hauska kuva kyljessä, siitä tuli heti ihan Suomi-fiilis. Kunhan saadaan jouluherkut pois alta, niin sitten aletaan syödä urakalla lettuja... Se on hyvä suunnitelma heti uuden vuoden alkuun, eikö? ;)

----

Our Canadian colleagues brought us a cute can of maple syrup. I just loved the picture that is on it. It reminds me so much of Finland! Once the Christmas goodies are all eaten, we will move directly to the pancake season. That's a good plan for the new year, isn't it? ;) 

Kolmiulotteista - 3D

Tämä pieni kolmiulotteinen kuva on aina joulukoristeiden mukana. Tänä vuonna huomasin, että siitähän tulee mieleen Elisabet ja Sakarias, Johannes Kastajan vanhemmat. Ehkä se on tuo mies, koska hän on jotenkin niin paljon vanhemman oloinen kuin mitä oma mielikuvani Joosefista. Se on kyllä aika hauska juttu itsessään, että raamattua lukiessaan kuvittelee kasvot ja joskus luonteenkin kertomusten henkilöille. Raamatun kertomuksellisuus kyllä korostaa muutenkin ajatonta sanomaa. Sen tyylilajin etuna on ehdottomasti se, että teksti muuttuu helposti eläväksi, koska ihmisten kokemukset ovat lopulta vuosituhansienkin aikana olleet jokseenkin samanlaisia, ja niihin pystyy siksi niin helposti samaistumaan. 

----

This little 3D picture is always set up with the other Christmas decorations. It does remind me of Elizabeth and Zechariah, the parents of John the Baptist! The association comes from the man who looks somewhat older than my imagined Joseph. :) It's quite a funny thing that when one reads the Bible, one easily imagines faces and even other personal features to the characters. The narrative genre does complement the timeless message. Narrative text namely becomes easily alive because of the common human experiences that are easy to identify with.

DIY Jouluviltti - DIY A Christmas throw

Jouluviltti on ollut työn alla jo useamman viikon, mutta eteneminen oli pitkään aika hidasta. Käytin nimittäin tilkkukankaina suurimmaksi osaksi vanhoja paitoja, muutaman keittiöpyyhkeen, muutaman tyynyliinan ja pari palaa uutta kangasta. Joskus hyvä, ettei aina heitä kaikkea pois niin nopeasti. Tilkkuja leikatessahan tahrakohdat voi helposti välttää, joten jos kankaat ovat muuten hyviä, niin uusiokäyttö on hauska kokeilu. Lopulta viime viikonloppuna minulla oli tarpeeksi tilkkuja koossa, joten sain ommeltua peiton kasaan. Nyt on vielä vuorossa käsin tikkausta ja reunat... Saa nähdä tuleeko viltti valmiiksi jouluun mennessä! Töitä on nimittäin tälläkin viikolla enemmän kuin tunteja kalenterissa, mutta hei, hyvä yritys ainakin...

----

My Christmas throw has been in the process for quite many weeks by now. It has been an extra slow project, because I decided to recycle material mainly from old shirts, kitchen towels, pillow cases and use just few pieces of new material. A good thing was that this time I had put aside few things that had got permanent stains. Usually I throw such stuff immediately away, but those pieces of thick cotton are actually just fine for patchwork, because you can easily cut out good pieces by simply avoiding the stained spots. Finally last weekend I had enough of pieces ready and could sew the cover together. Now I still have to work on some hand stiching and edges... Let's see whether it will get ready before Christmas! This week there's more work than hours in the calendar, but hey, at least I am trying... 

DIY Eucalyptus wreath nr. 2 (and the Brussels Choral Society)

Tänä vuonna ulko-oveen tuli myös eukalyptuskranssi. Vanha tärkätty lumihiutale sopi siihen hyvin ja lopputulos oli neutraali ja talvinen. Tänä vuonna ehti käydä niin, että vastapäinen naapuri oli meitä nopeampi ja ripusti ovikoristeensa heti joulukuun alussa. Aika hauskasti, kun meitä on näissä koristeluasioissa aika vaikea yleensä ohittaa, heheh. 

Perjantaina oltiin muutaman työkaveripariskunnan kanssa kuuntelemassa Handelin Messiasta The Brussels Choral Societyn esittämänä. Oli aika vaikuttava kokemus. Ensimmäistä kertaa keskityin seuraamaan lauletut raamatunpaikat ohjelmakirjasesta. Oli kyllä teologiaa parhaimmillaan Vanhan testamentin profetioista ylösnousemukseen asti.

En löytänyt youtubesta BCS:n esitystä, mutta tämä oli mun suosikki ensimmäisestä osasta:

 ----

I made yet another eucalyptus wreath for the door. The big old snowflake was just fitting to make a simple wintery arrangement. This year I was amused when I saw that our neighbor was faster than us in decorating his door across the corridor already in the very beginning of December! Usually we are kind of hard to beat when it comes to setting up Christmas decorations early, hah.  

On Friday night we went with couple of colleagues to listen to Handel's Messiah performed by the Brussels Choral Society. It was a strong experience to listen to a huge choir and orchestra! For the first time I actually concentrated to follow the Bible texts from the program booklet. The performance was amazing rich in theology from the Old Testament prophecies to the resurrection!

I could not trace the BCS performance in youtube, but the videoclip above was my very favorite from the first part.

DIY Eucalyptus wreath nr. 1

Harmaina päivinä ei varmaankaan kannattaisi edes kaivaa kameraa esiin tähän aikaan vuodesta, kun kuvat ovat järjestään hieman epätarkkoja. Eilen näpertelin pariin metalliseen pesularipustimeen eukalyptuksen oksista kransseja. Aika vääntäminen oli sellaisessa hennossakin henkarissa, mutta pihtien avulla onnistuin ihan omin voimin saamaan "silmukan" kohtalaisen pyöreäksi. Ostin kukkakaupasta nipun eukalyptyksen oksia. Niitä käytetään varsinkin talvisin paljon vihreänä lisänä kukkakimpuissa. Sellaiset täyteoksat ei paljon maksaneet. Oksista leikkasin kaikki pienet ja kauniisti taipuvat oksat talteen, ja roskiin meni siis vain ne puumaiset osat. Sitten kieputtelin ohuella, vihreällä rautalangalla oksan toisensa jälkeen kiinni ripustinympyrään. Laitoin uuden "latvan" aina n. 4-5cm välein, ja hiukan limittäin, jotta kranssista tulisi kohtuullisen tasainen. Huomasin, että rautalanka helposti rikkoo hentoja lehtiä, joten siinä sai olla hiukan tarkkana, että etsi sopivan varsikohdan kiinnitykseen, niin, että lehdet laskeutuisivat kutakuinkin kiinnityskohdan päälle peitoksi. Muuten aika nopea ja helppo homma. 

Pinterestistä pinnasin joulukansiooni äskettäin myös useamman kuvan, missä oli kranssi ripustettu liitutaulun päälle. Sieltä siis idea tähän ripustukseenkin. Oli muuten hyvä tuoksu keittiössä tämän askartelun jälkeen. Ilmeisesti se tuli tuoreista leikkopinnoista, joten askartelu oli jouluista aromaterapiaa parhaimmillaan. ;)

----  

One should probably not even unpack a camera on such a gray day like today! Sharp photos turned out to be impossible to take without a stand. Should have got one from upstairs, but well... Yesterday I made few wreaths out of eucalyptus branches on laundry shop metal hangers. The hangers were not as cooperative as I thought they would be, so pliers turned out to be quite necessary in bending the hanger into a circle. I had bought few branches of eucalyptus in the garden shop. The florists use them frequently as foliage for the cut flowers, so I got a whole bunch with just 5 euros! I cut all nice and tender branches, and threw away the woody stems. Then I attached one branch after another with green thin iron wire. I proceeded so that I placed the top of a new branch in every 4-5cm. It turned out that thin iron wire easily cuts the fragile leaves broken, so I tried to wrap the wire in the spots where there were only stems, but the leaves would settle to cover the wire afterwards. 

I pinned in my pinterest Christmas file lately also several pictures, where a wreath was hanged at the chalk board. I liked it, so it was fun to try out something similar. It was smelling so good in the kitchen after the wreath was done! I think cutting the branches had something to do with it. It's not exaggerated to say that this wreath turned out to be an aromatherapy craft. ;)    

Joulukuusi - Christmas tree

Kävimme tytön kanssa ostamassa joulukuusen viime lauantaina. Ostan aina sellaisen, mikä tulee juuripaakun kanssa, jotta kuusi kestäisi varisematta hieman kauemmin. Oli kyllä hiukan hankaluuksia nostaa kuusta autoon! Vaikka kokoa ei tämän enempää olekaan, suuri multaruukku painoi jonkin verran. Kastelu on kuitenkin ruukkukuusen kanssa huomattavasti helpompaa. Pujotimme muoviruukun ensin muovikassiin ja sitten koko komeuden suureen koriin, joten vesi ei pääse valumaan läpi. Koristeiksi valikoitui vain valkoista ja hopeaa tällä kertaa. Muutama koriste pitäisi vielä hakea kellarista, mutta kyllä näilläkin pärjää. Vuosien aikana valkoisia koristeita on kertynyt aika tavalla... Tällä viikolla on leivottu jo pipareita ja ässiäkin. Hiukan ajattelin, että tänä vuonna ei tarvitsisi kaikkea leipoa, mutta tyttö oli sitä mieltä, että ei perinteistä voi luistaa, vaan kaikkia keksisortteja on leivottava tälläkin kertaa. Tuo keksijuttu on meidän saksalaistraditio, siellä kun on tapana leipoa montaa keksisorttia jouluisin. Yritän nyt sitten ainakin puolittaa ainakin taikinareseptejä, että emme ihan huku joulukekseihin... Piparitaikinan kanssa puolittaminen olikin hyvä juttu, koska siirappipurkin loppu riitti juuri ja juuri puolikkaaseen taikinaan. ;)   

----

My daughter and I went to buy a Christmas tree last Saturday. I always choose one that comes with some soil, in order to make the tree last bit longer without dropping the needles. It was not easy for two of us to slip the tree into the trunk of the car... Though it's not a very tall one, the pot with soil was quite heavy to manage. However, I am happy we got it in, because watering it is so much easier than with a cut tree. We slipped the pot into a big plastic bag and then to the basket. That way the water will not leak to the floor at all. For the decoration we used only white and silver. I should actually get few more white pieces from the basement, but never got to it this week... This week my daughter has been baking few sorts of Christmas cookies. I thought that we might not need to go for all the different sorts this time, but she insisted that traditions have to be maintained as always... (Having a huge variety of Christmas cookies is a German tradition.) Since reducing the variety was not an acceptable proposal, I decided to cut down the recipes into halves, so that we are not making too many of any sort... With the ginger bread cookies it turned out to be a good choice, because I just had enough sirup left for half of a dough. ;)  

Adventtikynttilät - Advent candles

Vielä viime viikkoinen kuva tämän vuotisesta "adventtikyntteliköstä." Ei mitään ihmeellisyyksiä, mutta niin ne kynttilät vaan syttyvät yksi kerrallaan. Kaksi kynttilää enää jäljellä, joten hyvää vauhtia tässä joulua kohti ollaan menossa! Eilen tultiin kotiin joka vuotisesta joulukonsertista. Aika paljon kaupunkilaisia saapui paikalle. Se aina ilahduttaa kovasti. Meidän roolina oli ottaa tulijoita vastaan sisääntuloaulassa. Oli mukava, kun muutamat oikein silminnähden ilahtuivat, kun kuulivat meidän tervehtivän heitä flaamksi. Melkein jokainen paikallinen pärjää useammalla kielellä, mutta oma kieli on silti aina oma kieli. 

Tänään sitten aamu alkoi sellaisella migreenillä, että jouduin jäämään kotiin. Kunnollinen annos särkylääkkeitä ja muutaman tunnin kuluttua alkoi taas olla normaalimpi olo. Opiskelijoilla on kiire saada tutkielmat valmiiksi, joten muutama peruuntunut tunti ei tässä kohtaa varmaankaan tullut yhtään huonoon saumaan. Iltapäivän pystyin onneksi kuitenkin tekemään työjuttuja. Lähinnä purkamaan sähköposteja. Tarjoudun aina kommentoimaan tutkielmia ennen palautuspäivää. Se yleensä motivoi niitä, jotka haluavat erityisesti panostaa johonkin aineeseen aloittamaan kirjoittamisen ajoissa. Nyt, kun palautuspäivät alkavat lähestyä, aletaan kuitenkin olla sen verran viime tingassa, että pelkkien muotoseikkojen varmistamiseenkin kuluu aikaa, kun sähköposti pullistelee viesteistä liitteineen. Sovittiin, että tässä kohtaa annan enää vain sellaista palautetta, että korjaa se ja se alaviite, tarkista välimerkit, järjestä lähdeluettelo, jne.     

----

The photo is from the first advent. Our candelier turned out to be rather simple, but I love counting the weeks to Christmas! We had yesterday evening our yearly Christmas concert at work. There were lots of visitors from the community around the school. Our task was to welcome the people at the entrance. It was nice to see how several new comers were happily surprised as they heard us talking Flemish. Most of these locals are completely fluent at least in one or even two other languages, but yet, the mother tongue is always something special. 

This morning I woke up with such a migraine, that I had to stay at home. I took quite some pain killers and only after couple of hours began to feel bit better. Right now the students are so busy with their essays, that couple of free hours can't do any harm. Fortunately I was able to do some work in the afternoon. Mainly just e-mails though. I always offer my students that if they write their essays early I can give some feedback on their work in order to help them to develop the topic further. It serves as a good motivator for those who want to invest bit more time and effort to a particular subject. Now that the due dates are closer, I am only checking through formatting issues. Even that takes some hours with the mailbox filled with attachments...

Sinterklaas

Joulukuun kuudes on täällä aina se aamu, kun lasten kenkiin on ilmestynyt lahjoja ja herkkuja. Sinterklaas harvemmin käy kenenkään kotona asti, mutta lahjat tulevat aina perille. Sint on täällä tärkeä traditio ja sitä täytyy ylläpitää. Jos ei muusta syystä, niin ihan vaikka vain siksi, että se on kiva, kun on saanut jotakin, mistä kertoa koulussa.

Sinterklaas-jutusta on kyllä tänäkin vuonna ollut aika paljon polemiikkia, koska pyhimys itse on aina valkoihoinen, kun taas hassuttelevat palvelijat ovat aina mustia. Aika rasistinen mielikuvahan siitä tulee aikuisille väkisinkin, varsinkin, kun mieleen nousee menneet siirtomaavalta-ajat ensimmäisenä, vaikka siis ne palvelijat ovatkin vain maskeerattuja. Lapset itse selittävät mustan ihon värin sillä, että palvelijat joutuvat kulkemaan savupiipun kautta tuodessaan lahjat perille ja likaantuvat sen vuoksi. Ehkä se on totta, koska joskus jos palvelijoita ei ehdi näkemään, heidät voi silti huomata siitä, että tuhkaisia sormenjälkiä on jäänyt joka puolelle sinne, missä he ovat kulkeneet... :) No, tämä on sellainen mysteerijuttu, mitä ihmettelin monta vuotta, mutta ei vanhoja traditioita ihan vähällä muuteta. Ei sittenkään, vaikka tänä vuonna, kun Sint saapui höyrylaivalla Espanjasta, kuten tarina kuuluu, vastaanottajajoukon liepeillä oli uutisten mukaan aikuisia mielenosoittajia, joiden vuoksi poliisi joutui osallistumaan tapahtumaan taatakseen lapsille turvallisen joulunalustapahtuman...

----

The December 6 is always the morning when kids' shoes get filled with gifts and chocolate. It's not very common to have Sinterklaas visit home, but with a method of another, the gifts always arrive in time.  It's an important tradition to keep, if not for anything else, at least for the reason that the kids love to discuss about what Sint brought them. It's definitely not good to fall out on such an important day. 

This entire Sinterklaas happening was bit of a political hassle this year again, because the saint himself is always a white man while his funny servants wear black makeup. It is a bit difficult not to get offended about it as there is some brutal history of colonialism & co. The kids, however, explain the color by saying that the helpers are just dirty because they have to slip through chimneys when they bring the gifts to the houses. Perhaps it's true, because sometimes if you did not see the helpers arrive, you might find pitch black finger prints they leave everywhere where they walk... :) Well, it's a bit of a mystery thing, but old traditions can't easily be changed. This year they even had some adults protesting against it when Sint arrived with his boat from Spain as the story is told. The news said that they even needed a bunch of policemen to make sure that the kids could enjoy the event...    

Christmas lunch at work

Muutama valokuva perjantailta työpaikan joululounaalta. Kokkeina oli viime keväänä valmistunut opiskelijapariskunta. Italia-teemalla ja useammalla ruokalajilla tarjoilut olivat todella runsaat. Mahtavia ruoanlaittajia kerrassaan! En saanut kuvia koko porukasta, mutta onpahan muutama tunnelmakuva malliksi. Täytynee muuten tarkistaa kameran säädöt talviaikaan, kun kuvista tulee sisätiloissa varsinkin ihan hurjan rakeisia. Onneksi kuvankäsittelyohjelmissa on kaikenmaailman filtterit huonojen kamerapäivien varalle...  Täällä on muuten tyypillistä, että jokaisen juhlahetken tullen aina voluumit kaakossa, nauru raikaa ja puheensorina ei lopu ihan vähällä. Se on hassu juttu, että ihmiset vaihtuvat vuosittain, tai ainakin muutaman vuoden välein, mutta tämän paikan tunnelma ja sosiaalinen dynamiikka on silti aina samanlainen kuin ennenkin. Melkoinen dejavu, jos pysähtyy miettimään. ;)  

----

Today I want to show you few photos from the Christmas lunch at work last Friday. We got a special treat as two graduates from last spring promised to come and cook a proper Italian menu. It was incredible how much food there was! One can just be amazed of the Italian kitchen... It was pity that I did not get proper photos of the entire group though! My camera settings seem still to be in the summer season, so especially the pictures inside seem to get so grainy that I have to do bit of testing to fix that problem. Fortunately there are all sorts of filters to blend the poor quality away... It's so typical that whatever celebration we have, it's always as loud as it can possibly get and there's a lot of laughter, talking and fun. It's funny that every year, or every few years, the persons change, but still the atmosphere and the social dynamics stay always the same. Quite a dejavu really, if you stop to think about it. ;) 

Tärkeitä ihmisiä - Important persons

Täällä on aikamoisen tapahtumarikas viikonloppu meneillään. Kahden joulujuhlat takanapäin ja viivästynyt itsenäisyyspäiväjuhla edessä. Kohta on parasta hoitaa siivous loppuun ja aloittaa taas leipomaan. Siitä olen aina kiitollinen, että meillä on niin paljon ihania ihmisiä ympärillä, joiden kanssa voi juhlistaa ihan mitä milloinkin. Se on ihan parasta rikkautta. Vaikka tänä viikonloppuna kyllä hiukan harmitti, että ei pystytty mitenkään järjestämään Suomen-reissua oikeaan kohtaan isäni 60-vuotissyntymäpäiväksi. Sellaisissa tärkeissä asioissa olisi kiva, jos eläisi sellaista elämää, että voisi vain hypätä lentokoneeseen ja mennä paikalle välittämättä kalentereista, koeviikoista, töistä ja hinnoista... Juhlat tulevat juhlittua, joten ei ole syytä harmitella liikaa, mutta kyllä joissakin asioissa olisi mahtavaa, jos ajoitus osuisi paremmin kohdalleen.    

 

----

We are having quite an action packed weekend around here. Two Christmas parties are done and an Independence Day party is still coming up. I better finish up cleaning and begin baking again. I am always thankful for having so many wonderful persons in our lives to celebrate with. It's one of those things I count most valuable in life. This weekend though I was bit sad not to be able to organize a mini-trip to Finland for my Dad's 60th birthday. With such important dates it would be wonderful to be able to ignore calendars, exam weeks, work and prices... We'll be celebrating him on a later occasion so it's not a reason for despair, but in things like that a correct timing would be highly appreciated.  

Rasia nr. 3 - The box number 3

Tänä vuonna tytön adventtikalenteri toimii hiukan eri systeemillä kuin tavallisesti. Yleensä olen ostanut melkein joka päiväksi jotakin muuta kuin suklaata. Tällä kertaa tuntui hiukan työläältä etsiä sopivan kokoisia ja sopivan hintaisia pikkujuttuja. Melkein-teinille ei oikein keksi ihan loputtomiin pienen pieniä juttuja. Kynsilakat olisivat olleet hyviä, mutta niitä on niin paljon jo muutenkin, että en sitä kokoelmaa ihan vapaaehtoisesti viitsi täydentää... ;) Sitten löysin näitä leivosrasioita ja idea kristallisoitui mielessäni. Päätin panostaa hiukan enemmän leivosrasiapäiviin, kun taas "välipäivinä" on niitä ihan pieniä, valkoisia rasioita, joissa on suurimmaksi osaksi vain jotakin pienenpientä herkkuylläriä. Muutama pikkupaketti seassa optiseksi vaihteluksi ihan siitä syystä, että joidenkin yllätysten muodot eivät passanneet leivosrasioihin. :) Kolmannesta rasiasta avautui paketti punaisia, pieniä lautasliinoja, kolme palaa pistaasinugaata ja kolme kaakaosuklaatikkua. Tyttö hoiti mielellään valmistelut ja siinä saatiin mukava joulutunnelmainen illanistujaishetki yhdessä. Oli kuulema yksi ihan parhaista kalenteriyllätyksistä ikinä.

----

This year the advent calendar that I showed you here works bit differently than usually. Previously I always tried to find a little present for each day and combine them with occasional piece of chocolate. However, the girl is growing, and it has become increasingly difficult to find such small items that would also be at least little bit meaningful. Things like nail polish bottles would be great of course, but her collection is already so huge that I'm not exited to extend it out of my own initiative... ;) When I saw these little cake boxes, I thought that I could change the pattern a bit. I invested bit more thinking time to "the cake box days" and couple of small presents that were such shapes that didn't fit well into boxes. That was fine with me though, because occasional odd shapes give bit of variety to all the boxes. For the rest of the days, the whte mini cubes and ballotins contain simply bit of chocolate (and sometimes an occasional surprise). In the box number three I had packed some Christmas napkins, three pieces of nugat and three chocolate sticks for making hot chocolate. Our daughter did all the preparations and we had a nice pre-Christmas family evening together. She said it was one of the best calendar surprises ever.   

Adventtiyllätys - An advent surprise for us parents

Me aikuisetkin saatiin taas oma joulukalenteri. Tyttö on monena vuonna jo askarrellut meillekin oman yllätykseksi. Tänä vuonna siitä tuli tälläinen hauska lappukalenteri. Kuulema vanhan kalenterin kuvapahvista (oli laittanut sellaisen talteen jo viime vuonna, kun raivasi joulun jälkeen kalenterit pois) sai helposti nuo kaikki kuvat, mutta pahvin takareuna piti maalata valkoisella maalilla peittoon, koska siinä oli tekstiä ja jotakin muuta. Sitten vain hiukan teippiä ja kuviopaperia. Tykkään tästä ideasta tosi paljon! Nytpä huomasin tästä valokuvasta, minkä eilen otin, että neljäs luukku on vielä avaamatta. Äh, kävin katsomassa, mutta mies oli ehtinyt tänä aamuna kääntämään sen jo! :)

----

We got an advent calendar, too. Our daughter has for several years now made one for us, too. For every day there is a picture card that one can flip around. She told that she had saved one background cardboard from a chocolate calendar last year. She painted the backside with white acrylic paint and cut it in pieces and used some colorful craft paper for the base and red tape for attaching the cards to it. I love this idea a lot! I just see in the picture that I took yesterday that the picture number four is not yet opened. Oh, just checked, my husband was faster than me this morning and opened it already! :)

Mukavaa - Having good time

Ette usko, minkä paketin äskettäin sain! Taas on tälläiset uudet, kauniit pitsisukat jalassa. Jos pitäisi valita, mistä on talvisaikaa eniten iloa, niin villasukat olisivat minulla ainakin ihan listan alkupäässä. Inhoan sitä, kun jalat palelevat ja laattalattiat ilman lattialämmitystä ovat todella vilpoisat. Kesällä se on tietysti mukava juttu, mutta talvisin tuntuu, että ilman villasukkia jalkapohjien kylmyys tuntuu polvissa asti... eli villasukkia tulee käytettyä tosi paljon! Nämä ihanat vaalean turkoosinvihreät on nyt parhaillaan vuorossa. Uskomaton kuvio ja tuo yläreunakin tuollainen pitsimäinen! Ihanaa mukavaa luksusta. 

Muutenkin elämä on mukavaa. Koululle oli viritelty joulukoristukset, joten kiva oli aamuhämärässä saapua  töihin, kun jouluvalot loistivat jo sisääntuloaulassa. Opiskelijoiden kanssa taas saatiin muutamat hyvät naurut kesken luentojen. Tänä vuonna varsinkin kolmosvuoden kurssi on hauska sekoitus erilaisia persoonallisuuksia, joten ajatustenvaihto tunneilla on aina vilkasta. Aamun saarnakin oli todella hyvä, joten viikon puolivälissä on aivan mainio balanssi. Nautin siitäkin, että pääsin viime viikolla opiskelujutuissa yhden osion loppuun ja seuraavan, mitä nyt aloittelen, saan tehdä ihan eri tyylillä. Melkein tulee kylmänväreitä, kun ajattelee, että sillä tyylillä, millä sen yhden osion jouduin tekemään voidaan tehdä kokonainen väitöskirjakin. Muutaman sellaisen olen vilkaissut joskus läpi ja kiitän onneani, että en itse valinnut sitä tapaa koko työtä varten, sen verran puudutti parissa kohtaa... Eli elämä on mukavaa kaikinpuolin!

----

You can't believe what kind of a gift I recevied lately! Look at the socks I am wearing! If I would need to count the most wonderful winter delights, a pair of wool socks would definitely be on thet op of my list. I can't stand it when my feet feel cold! The tiled floors are wonderful during the warm summer months, but in the winter and without a floor heating system, they are chilly. Without wool socks, it feels like the cold keeps creeping up until the knees... Therefore, I just love wearing wool socks all the time in winter! Right now the cute, lacy green ones. I love the pattern, these socks are a total piece of luxury and comfort to me!

Besides getting to wear pretty wool socks, I am having good time also otherwise. When I arrived to work today morning before the dawn, I found Christmas lights set up already at the entrance! With students we got couple of good moments of laughter in between our serious stuff. This semester my third year class is quite a bit of fun. The group is such a combination of different personalities, that exchange of thoughts is always lively. The sermon this morning was great, too. I'd say a mid-week balance is looking great! I am even enjoying the fact that I finished last week on part of my thesis and can do the next part with a completely different methodology. I almost shiver when I think that one could do the entire thing with the methodology I had to use for the previous section. I have read couple of such dissertations and feel so utterly happy for not having had chosen such an approach for my thing! So, I am having good time on all accounts.

Lumihiutaleiden suunnitelma B - The plan B for snowflakes

Aamulla löytyi ensimmäinen paketti tästä kasasta... Hmm, olin tarkoittanut ensimmäisessä paketissa olleita lumihiutaleita ikkunatarroiksi. Valitsin ne ostaessani sellaisesta pinosta, missä ymmärtääkseni oli nimenomaan ikkunatarroja... Nopeasti kuitenkin selvisi heti aamutuimaan, että ne ovatkin tavallisia sisustustarroja, mutta ohjeissa ei ollut mitään ohjeita niiden poistamiseksi. Eihän niitä uskalla mihinkään seinä-/ovi-/ikkunapintaan liimata, jos ei ole mitään tietoa, miten niitä ikinä saa raapimatta tai tahrattomasti irti... Täytyi jo keksiä niille sitten uusi käyttötarkoitus kesken hampaiden harjaamisen ennen töihin lähtöä. 

Hyvin siis alkoi nämä kalenterijutut, mutta suunnitelma B sai onneksi kuitenkin jo kannatusta. :) Mulla on onneksi lahjakkuutta noita lisävaihtoehtoja keksiessä. En vaan oikein tiedä, mitä se ihmisestä kertoo, jos sanotaan, että on hyvä keksimään B-suunnitelmia. Onko se sitä, että on tottunut siihen, ettei oikeat suunnitelmat ikinä toimi? Vai sitä, että osaa aina pudottautua jaloilleen vastoinkäymisistä huolimatta? Taidan valita jälkimmäisen, niin ei tarvitse syöksyä mihinkään syvälliseen itsekritiikkiin, heheh, kun nyt on sentään vasta maanantai. Hiukan armollisempaa näin alkuviikosta. ;)

Tiesittekö muuten Pentatonix-nimisen bändin? Mä oon tänä jouluna ihan sen lumoissa. Etsin youtubesta uusia joululauluversioita, ja nyt on suosikki kyllä löytynyt. Tää on ihan ylitse muiden!

Our daughter found her first advent calendar present this morning... I had kind of meant the surprise to contain window stickers, but it turned out that the snow flakes were normal decoration stickers. I am sure I chose them from the pile that had window stickers, but now that we looked at them more carefully, they were quite clearly meant to be clued to walls, on floors (!!!) and furniture. And naturally, there were instructions for how to attach them, but nothing about how to remove them. I don't think those snowflakes will decorate walls, doors or even windows in our house, because quite clearly there is no guarantee how to get them off once Christmas is done... So while brushing my teeth in the early morning I did come up with a plan B for sake of less desperate end of the Christmas atmosphere. 

What a beginning for this advent calendar, but fortunately my idea received immediately at least some initial support. :)  Happily I am quite creative when it comes to plan B's. Now I am not sure how one should put it though. When we say somebody is good at making alternative plans, does it mean that a person is so used to not get the plan A's accomplished and is, therefore, used to make plan B's? Or does it mean that a person is good at falling on his feet in spite of some averse circumstances? I think I'll pick the second option in order to avoid too deep and self-reflecting thoughts. ;) It's only Monday, I need some grace to start the week with. :)

Do you know Pentatonix? I am totally exited about them. I was looking for new Christmas music in youtube and found my very favorite for this year! This is in my opinion the very best piece from them!