Muistatteko keikauskakun? Yläasteikäisenä leivoin monesti koulun jälkeen keikauskakkua. Oli sellainen "makea olo," kuten tytöllä on tapana sanoa ja silloin on saatava jotakin herkullisen sokerista.
Eilen tytöllä oli koulukaveri leikkimässä. Leivoimme yhdessä ananaskakun. Se olikin hyvä ohjelmanumero. Molemmat mittailivat innoissaan aineksia ja maistelivat taikinaa. Kerroin tytöille, että leivoin samaa kakkua lapsena usein koulun jälkeen. Vieras kysyi vakavissaan, olinko silloin kamalan lihava. En muista, että sellainen näkökulma olisi tullut ikinä mieleenikään sen ikäisenä. No, tottahan se on, että liiasta kakusta voi lihoa, mutta minä ajattelen, että aikuiset säädelkööt lasten syötävieen makeamäärää ja lapset keskittyköön nauttimaan elämästä.
Ettei meidän aikuistenkaan tulisi liian innokkaasti kaloreja laskettua, laitan tähän muistin virkistykseksi keikauskakun reseptin. Se on edelleen simppeli leipoa ja maistuu ihan yhtä hyvälle kuin ennenkin.
Ananaskakku
*margariinia vuoan voiteluun
*1dl fariinisokeria vuoan pohjalle
*purkillinen ananasrenkaita puolitettuina fariinisokerin päälle
taikina:
*180g margariinia
*3 munaa
*3dl sokeria
> Vatkaa voimakkaasti, kunnes ainekset ovat tasaista hiukan kuohkeaa massaa.
*3 1/2dl vehnäjauhoja
* 1tl leivinjauhetta
> Sekoita keskenään, lisää sekoittaen taikinaan.
*ananaspurkin mehu
> Sekoita taikinaan. Levitä taikina vuokaan ananasten ja fariinisokerin päälle. Paista uunin alaosassa 175 asteessa n. 40 min.
Alemmassa kuvassa on Tildan kesäideakirja. Täällä ollaan nyt niin hurmaantuneita Tildaan, että tilasin internetkirjakaupasta englantilaisen version muutamalla punnalla, olisikohan se ollut ruhtinaalliset viisi euroa, eikä tullut edes toimitus- tai postimaksuja päälle. Katselin kirjoja jo lomalla Suomessa ja ne maksoivat lähemmäs kolmekymmentä euroa! Käsittämätön hintaero, eikö?
Mukavaa ja makeaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti