Wallpaper in oatmeal

Keittiön hyllyn takaseinän tapetista tuli lopulta ihan ammattilaistasoinen projekti, joten DIY-ohjeistus jää nyt antamatta. Onneksi en aloittanut tapetoimaan sitä itse, vaan odotin maltillisesti, että isäni tulee auttamaan. Homma oli aika hankala, koska tapetilla on tapana venyä ja kuitenkin sekä kuvio, että reunat pitäisi saada täysin kohdalleen. Isän ehdottama takaseinän irroitus olisi ollut tietysti paras vaihtoehto, mutta sen miljoona naulaa, mitä hyllyn tekijä oli siihen upottanut tuntui hiukan turhan työläältä ja pelkäsin, että jos haluan joskus tapetin poistaa, niin en ikinä saa takalevyä omin nokkineni uudestaan irti. (Se oli tietysti täysi virhearviointi minulta. Huomasin aika nopeasti, että olisi kannattanut vaan seurata isän ohjeita.) Toiveestani kuitenkin päädyimme liimaamaan tapetin puuliimalla suoraan hyllyn takaseinään. Kuvion kohdistukset ja reunojen leikkaamiset vaativatkin sitten useamman tunnin työn, mutta isäni on tunnetusti kärsivällinen ja tarkkaakin tarkempi, joten lopputulos on oikein hyvä. Kiitos vaan, isä! 

Raivailin hiukan keittiötä ja ladoin hyllyille enimmäkseen vanhoja sinivalkoisia ja valkoisia astioita. Nyt on taas hiukan vaihtelua. Hassua, miten paljon tumma takaseina pimensi koko keittiötä. Täältä löytyy ennen-kuvia, jos muutos kiinnostaa. Keittiö-tagin alta blogin oikeasta reunasta löytyy enemmänkin keittiöön liittyviä postauksia.

----

What was meant to be a nice little DIY project turned out to be quite a professional job... No DIY instructions this time, sorry! When I saw how complicated wallpapering the old shelf was, I was quite happy I had patiently waited for my father to come to help me with it. One problem was that the wallpaper tends to stretch when clue is spread on it. Another one related to the first problem was to get the print match exactly. The best option my father said would have been to take the back wall off, wallpaper it and attach it again. It seemed to me like a lot of work counting the crazy amount of nails the builder of the shelf had once used. My father was right of course in thinking about professional techiques to complete such a project efficiently and guaranteed perfectly, but I insisted that it would be easier not to (which of course was a mistake, but I'm always looking for shortcuts in crafts, which the professionals like my dad obviously would never do). Anyway, my dad being so patient and careful as he is managed to clue the wallpaper well. In that I was right that I knew he could accomplish the task with a shortcut, too, but it took us a couple of hours more and that did make me feel bit sorry. However, the end result is wonderful, thanks Dad! 

I was tidying up in the kitchen and loaded the shelves with some white and mostly old blue-and-white dishes. It's funny to see how much the black wall of the shelf darkened the entire kitchen which is now totally light and cozy. Here you can find some before pictures, but by clicking a kitchen tag on the right column, you can find even more kitchen posts if you like.    

Who's the strongest?

Muistatteko lapsena kaikenlaiset voimailukisat? Ne kaikki sellaiset, missä testattiin, kuka mahtaa olla kaikista voimakkain. Itse olin yleensä aina heikoimmasta päästä. En varsinaisesti ollut mikään rimpelö, mutta kuitenkin kooltani sen verran pieni oman ikäisiin verrattuna, että joskus otti päähän, kun ei voimaa ollut enempää. Aika nopeasti huomasin, että yleensä pituus ja voima olivat suorassa suhteessa toisiinsa. Aikuisten maailmassakaan ei tietysti voimailukilpailut ihan totaalisesti lopu, ne vain muuttavat muotoaan, ja onneksi harvenevat, heh! Mutta aina silloin tällöin aikuisellakin voi tulla tarve hiukan näyttää voimiaan. Sen verran olen onneksi oppinut, että niissä tilanteissa kannattaa ottaa nopeasti askel takavasemmalle, koska niissä kilpailuissa ei enää ole voittajia ollenkaan.

Kävin pitkästä aikaa selailemassa Pinterestiä ja löysin tekstin, minkä liimasin yllä olevan valokuvan päälle. Ajattelin, että se on kyllä niin totta, että aikuisten maailmassa ne todelliset sankarit ovat yleensä heitä, joiden taistelut on voitettu kaikessa hiljaisuudessa ilman oman voiman tunnossa porskuttamista. Oletteko muuten huomanneet, että sellaisten ihmisten ei myöhemminkään tarvitse käyttää kyynärpäitään tai muutenkaan korostaa itseään epäterveellä tavalla? Arvelen, että se johtuu siitä, että he ovat valinneet taistelunsa viisaasti ja tehneet viisaita valintoja taisteluidensa aikana. Siksi niidenkin kautta heidän luonteensa on saanut edelleen kasvaa terveeseen suuntaan. Sellaisia sankareita näkee aina silloin tällöin ja joka kerran he saavat sisälläni lämpimän liikahduksen aikaan. Sellaisten ihmisten luonne ja tarinat inspiroivat.

----

Do you remember those little silly competitions about who's the strongest kid in a group? I was almost always one of the weakest ones, because most of the kids in my age were taller than me. To my annoyance I soon figured out that one's size usually corresponded with one's physical strength! Those kinds of silly power plays do not entirely subside when we enter into the adult world, but they do become different. Fortunately, they do get rarer though. What I mean is that occasionally even the adults may desire to display their strength. That's always a good moment to take one step backwards, because in the adult power games there are no winners. 

I was browsing Pinterest and found a quote that I copied on the photo above. I thought that it is so true that real heros are indeed those who have won their battles without trying to impress anyone else. Have you noticed that such persons don't later need to use their elbows to get forward, trample on others, or act otherwise in an unhealthy manner in social situations? I think it comes from that they have, first of all, chosen their battles wisely, and then also made wise choices about how to overcome them. Therefore, their characters have grown in healthy ways. Once in awhile one meets persons like that. Such characters and stories never cease to inspire me.     

The very last yellow tulips (sorry for breaking my promise)

Viime postauksessa tulin luvanneeksi, että keltainen saa nyt tältä keväältä jäädä. Sitten muistin, että nämä tulppaanikuvathan on vielä kansiossa odottamassa! Keltaisista kukista ei nyt kuitenkaan enää riitä jutun juurta, mutta tykkään kontrastista, minkä vanhat taulut luovat kukkien taakse. Siitä tuli mieleen, että joskus voisi kirjoittaa pelkistä tauluistakin. Nykyään sisustuksessa monet suosivat musta-valkoprinttejä neutraaleissa kehyksissä. Siihen muotiin en taida ehtiä mukaan ollenkaan. Eikä se ole ainoa muoti, mikä minulta lipuu ohi, saattaisi teini lisätä tähän ja pyöräyttäisi silmiään, jos lukisi näitä postauksia. ;) Mutta ei se mitään, minä vain rakastan antiikkisia puukehyksiä, vanhoja kanvaaseja, kevyesti lohkeilleita maaleja ja niin edelleen.

----

When I promised that I'm done with yellow, I didn't remember that I have still these pictures lined up! I think "tulips" topics have been exhausted for this spring, but I like the contrast old paintings make for the flowers... These pictures made me think that I should once write a post about the paintings. I just love them. I know that it's quite fashionable nowadays to have black-and-white prints in neutral frames. But they are not for me. So, when it comes to prints I admit I'm totally out of fashion. And it's not the only thing I am out of fashion with would my teenage daughter quite likely say and roll her eyes. ;) I can't help it, I just love antique frames, old canvases, subtly crackled paint & co. 

Delicious dessert and a little thought of summer

Vielä yksi keltasävyinen pääsiäispostaus ja sitten antaa keltaisen olla... Mangorahka syntyi ihan kotitekoisesti surauttamalla kypsän mangon hedelmäliha ja ripaus sokeria sauvasekoittimella soseeksi, vatkaamalla purkki kermaa vaahdoksi ja lisäämällä siihen puolitoista purkkia maitorahkaa ja hiukan sokeria ja vaniljasokeria. Kaadoin mangososeen rahkan päälle ja sekoitin muutamall lusikan vedolla kevyesti. 

Sain jonkin aikaa sitten ystävältäni ihania "Downton Abbey" kristallimaljoja. Nyt niille oli käyttöä. Olen itse sen verran huono syömään jälkiruokia, että niitä ei tule usein tehtyä. Leipominen on enemmän mun juttu, mutta tätä jälkkäriä tulee varmaan tehtyä toistenkin, sen verran nopeasti sai näyttävät annokset. Paitsi, että nyt turvauduttiin Suomesta tuotuun laktoosittomaan maitorahkaan. Sitä ei täältä saa laktoosittomana, joten se hiukan estänee herkuttelua. Vaikka nyt kun tässä alkaa pikkuhiljaa ajatella aurinkoa, uikkareita ja rantaa, niin ehkä on hyvä pääsiäisherkkujen jälkeen palata siihen tavalliseen jälkiruoattomuuteen, heh!

----

This is my final Easter post this year and then I move on from the yellow tones... Mango quark was easy but tasty dessert. I made mango puree from one ripe mango and some sugar. Then I whipped 200ml cream, added to it 300g of quark (Dutch: verse kaas) and some sugar and vanilla sugar. I added the mango puree on the top and mixed a little.

I got cute "Downton Abbey" chrystal bowls from a dear friend some time ago. They were perfect for this dessert. I'm myself a non-dessert kind of person, and therefore, I hardly ever make any pudding like stuff. Baking is more my thing, but this dessert was better than I thought. Only problem is that they don't sell lactose free quark here at all. I was lucky to have my mother bring some from Finland this time. Thinking about sunshine, bikinis and beach though I better return to my non-dessert habit now that the Easter season is done, ha!

Eating eggs and deciding what is truly important

Täältä on joskus vaikea löytää valkoisia munia. Nyt pari päivää ennen pääsiäistä sattui kaupassa iso paketti eteen ilman suurempia kaupoissa kiertelemisiä, jee! Pääsiäispäivinä aamiaisella ja muutenkin syötiin sitten kananmunia ihan urakalla. Värjättyihin muniin saa kiiltoa, kun kostuttaa talouspaperista kulman ruokaöljyllä ja hankaa sitä munien pintaan. Nyt tehtiin kuitenkin ihan mattapintaisia, kun sattui tulemaan niin ihania värisävyjä. Että tässä nyt siten vielä aamiaispostauksen jälkeen toisenkin värinen setti kananmunia. Tuosta Hollanti-printtisestä "munakellosta" kerroinkin aikaisemmin. Se heitetään kattilaan mukaan ja se soittaa melodioita, joista tietää, milloin kypsyysaste on mitäkin. Se on yksi hyödyllisimmistä (hassuista) keittiökeksinnöistä, mitä on tullut vastaan.

Mun vanhemmat lähtivät aikaisin aamulla ajamaan takaisin kotiin. Aika matka heillä, mutta tekstareista päätellen ovat varmasti perillä Tukholmassa ihan ennätysajassa. Oli ihana loma yhdessä! Tänään on nautittu kahdestakymmenestä asteesta, työkavereiden kanssa juttelusta ja pitkästä kävelylenkistä auringossa. Piti oikein takki ottaa pois ja kääriä hiukan farkkujen lahkeitakin. Heh, silloin on tosiaan lämmin, kun tämä vilukissa vaivautuu vähentämään vaatetusta! Miehen kanssa kävellessä paranneltiin maailmaa ja puheeksi ehti pitkän lenkin aikana tulla miljoona isompaa ja pienempää asiaa. Kävelylenkit kahdestaan on ihan parhaita. Jossakin kohtaa nousi esille sekin, miten tärkeää olisi aina välillä pysähtyä miettimään, mitkä asiat on itselle oikeasti tärkeitä. Siitä olen täällä ennenkin kirjoittanut, mutta ei se varmaan haittaa, jos uudestaankin mainitsee, että se auttaa niin monessa, että tietää, mitä itse oikeasti elämältään haluaa. 

Viimeksi taisin kirjoittaa siitä, miten tärkeimpien asioiden määritteleminen vähentää vertailun tarvetta. Kun tietää itse, mitkä omat prioriteetit on, voi toteuttaa niitä miettimättä liikaa, mitä muut sillä aikaa tekevät. Lisäksi se lisää minulla ainakin ihan suorassa linjassa myös yleistä tyytyväisyyden tunnetta. Se tulee siitä, että tunnen olevani tasapainoisempi omissa pyrkimyksissäni, kun pystyn priorisoimaan tekemiseni loogisesti ja perustelemaan itselleni helposti, miksi teen/lupaan mitäkin. Kolmas juttu, mikä tulee mieleen, on se, että on huomattavasti helpompaa kieltäytyäkin asioista, jotka eivät ole tärkeysjärjestyksen alkupäässä, kun tietää mihin suuntaan oikeasti pyrkii. Neljäs juttu taas on, että jos on varma siitä, mitä itse on tekemässä, sitä pystyy arvostamaan toisten tekemisiä ja iloitsemaan niistäkin vapautuneemmin. Siinä on muutama lisäsyy, miksi joskus kannattaa pysähtyä miettimään, mitkä 3-5 perusarvoa on itselle kaikista tärkeimpiä, ja miten ne saisi näkymään omassa arjessa.

----

Sometimes it's difficult to find white eggs. To my surprise, however, I found a large package in my usual supermarket shop just few days before this Easter! We ended up eating more eggs than ever for the last couple of days... ;) All dyed in several colour ways. This was our second set after the Easter breakfast posting. The matte tones were so cute that we decided not to polish them at all. I have told you earlier about that Holland egg watch. It's the best (silly) kitchen gadget I have come across for a long time. You simply cook it with the eggs and it plays different melodies to indicate how soft or hard the eggs are. 

My parents left home this morning. They have quite a long ride, but estimating the progress on the basis of text messages, they seem to reach Stockholm to catch their ferry well in time. We had lovely time together! Today we have enjoyed +20 Celsius degrees, funny talks with colleagues and an extra long walk in the sunshine. It was so warm that I even folded my jeans up a bit and took off a jacket... If you know me personally, you know that I feel always cold and do such outrageous things only when it's really really warm. That's a serious testimonial for a warm spring day, ha! 

When my husband and I take a walk we both talk non-stop. I mean we listen to each other, but both have thousands of ideas what to speak about. Today we had time to cover many topics and one of them was how important it is to be content with one's personal priorities. I wrote something about how it helps for not feeling the urge to compare to others some weeks ago. When one's own priorities are clear, one can concentrate on doing one's own thing without thinking about what the others are busy with meanwhile. Another thing is that I at least feel much more content in general, when my personal priorities are clear in my mind. I think that feeling comes from being more balanced, because I'm able to be more logical and less insecure in my practical daily choices. The third thing that comes to my mind is that it's so much easier to say no to those things that contradict the priorities when one knows what direction one is actually going. The fourth thing is that when one knows what one wants to do and why it's so valuable, one can also better appreciate and value others and what they are doing. There might be even more benefits, but I think these make already a good case for taking a moment to consider oneself on what 3-5 basic values one really wants to hold up.    

Easter breakfast

Muutama valokuva pääsiäisaamupalalta keittiön pöydän äärestä. Tuoreita sämpylöitä, värjättyjä kananmunia, leikkeleitä, graavilohta, juustoa ja hedelmäsalaattia... Äiti toi tullessan ihania Pip Studion lautasliinoja. Niiden runsaisiin värisävyihin oli hyvä kattaa aamiaista. Mies missasi melkein koko pääsiäisen, mutta oli tyytyväinen työmatkaansa. Nyt jälkikäteen huomattiin, että puhelinlaskusta tuli kyllä kaksinkertainen, kun sen verran sattui ja tapahtui matkan aikana täällä päässä, että tuli soiteltua enemmän kuin tavallisesti. Pääsiäisen jälkeen on ehditty olla menossa ja tehty vaikka mitä. Myös aprillipäivän synttärisankaria juhlittiin eilen lahjoilla, "macbook-säästöjen" kartuttamisella, mansikkakakulla ja kiinalaisella takeaway-ruoalla...

----

Just couple of photos from our Easter breakfast table at the kitchen. Fresh rolls, coloured eggs, different kinds of lunch meat and cheese, gravad lax, and fruit salad... My mother brought me cute colorful napkins by Pip Studio. They were perfectly colourful to complete our breakfast table setting. My husband missed almost the entire Easter, but he was content about the success during his working trip... Afterwards we did notice that our phone bill had creeped up and doubled. That's excusable though when you think about what kind of week we had at home alone, isn't it? After Easter we have been quite active driving here and there and doing this and that. We also celebrated the birthday lady on April 1 with presents, "macbook-money," strawberry cake and chinese take away...