sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Golden frames



Viimeisenä kirpparilöytönä pieni soikea kehys! Olin etsinyt juuri sellaista, joten ilahduin siitä kovasti. Soikeita löytyy harvemmin, mutta nyt piti ehdottomasti löytää juuri oikean kokoinen ja muotoinen, ettei tarvitsisi isän ja äidin hääkuvan reunoja leikellä. Se nimittäin oli alunperinkin soikeassa kehyksessä. Ajattelin, että tästä "peiliseinästä" tulee mielenkiintoisempi, kun laitan siihen perhekuvia peilien lisäksi. Täytyy vielä etsiä kirpputoreilta mustia ja kultaisia kehyksiä ajan kanssa muutama lisää. Muutenkin siirsin tuon mustan pikkupöydän tuohon. Yleensä siinä on aina ollut kynttilöitä, valokuvia ja kukkia, mutta nyt lupasin miehelle, että voi käyttää sitä vaihteeksi työpöytänäkin. Taisi tosin olla pieni sisustusvirhe jättää pöytä tyhjäksi. Tuo nurkka pöydän takana alkoi nimittäin heti täyttyä... Ensimmäisen kansion kun huomasin, niin melkein aloin jo katua, että tulin jättäneeksi pöydän tyhjäksi. ;) Pitää varmaan miettiä joku säilytyspaikka kansiolle ja kirjoille, etten jonain aamuna lähitulevaisuudessa herää siihen, että olohuoneen reuna on muuttunut kokonaiseksi toimistoksi. :D

----

My last secondhand treasure is this small oval-shaped photo frame. I was totally happy with it, because the oval-shaped ones are far harder to find than retangular ones. It was even perfect in size for my parents' wedding photo. I thought that the mirrow wall will look more interesting if I add some family photos to it. Now I just need to find few more golden and black antique frames to it. I also placed the black side table at that wall. So far I always used it for candles, photoframes and plants, but now I left it empty and offered my husband that he can use it as a working space. That promise treathens to turn out to be a slight decoration mistake though. (See the corner behind the table for an explanation.) When I saw the first file, I almost began to regret I had made the offer... ;) I might need to think of a storage solution now in order to avoid that I won't wake up one morning to find a complete office in the living room. :D

Our easy dinners #4

Nyt, kun tuli aloitettua tämä Our easy dinners-juttuketju, on tullut jo muutaman kerran mieleen, että kehtaako näin yksinkertaisista aterioista edes tehdä postauksia...  No, menköön tämäkin nyt sitten vaikka tunnustuksena, että arkena oikeasti on useimmiten saatava ruoka pöytään aika nopeasti. 

Our easy dinners #4: Pastaa herkkusienikastikkeella ja vihreillä pavuilla

Eli pastavesi kiehumaan ja sillä aikaa tuoreet herkkusienet pesuun ja suikaleiksi. Seuraavaksi pavut kiehumaan ja hiukan suolaa keittoveteen. Kun pasta on kiehumassa, herkkusienet paistetaan pienissä osissa oliiviöljyssä kuumalla pannulla. Aina kun yksi erä on valmis se kannattaa siirtää lautaselle odottamaan. Kun kaikki sienet on paistettu kevyesti, kaadetaan ne takaisin pannulle ja päälle purkillinen ruokakermaa, suolaa, pippuria ja persiljasilppua. Nopea kuumennus, eikä sen kummempaa. Pasta ja pavut lautaselle ja herkkusienikastikkeen päälle voi leikata kuorimaveitsellä suuria parmesaanilastuja. Tästä ruoasta saa helposti hiukan gourmeempaa, kun käyttää parempia sieniä. Me kolme muskettisoturia ollaan kaikki herkkusienien ystäviä, joten syödään ihan tyytyväisenä tätäkin pikaista arkiruokaa, mutta innokkaammille sienestäjille niissä tuskin on tarpeeksi makua. Mutta tosiaan, siinä tapauksessa, ettei herkkusienet maistu, niin ne vain vaihtoon ja muuten samat systeemit, niin iltaruoka on nopeasti lautasella... Jos kaipaa tuhdimpaa niin voi tehdä näinkin: Maustamattomat kanasuikaleet tai vaikka kunollinen naudanlihapihvi (steak), tarpeen mukaan useampikin, suikaleiksi leikattuna kypsyy muutamassa minuutissa nopeasti kastikkeen joukkoon. Siinä tapauksessa kannattaa ensin ruskistaa nopeasti kana/lihasuikaleet, siirtää ne lautaselle ja paistaa sitten sienet ja yhdistää kaikki ja kiehauttaa kerma, maustaa ja sitten on valmista. Saksalaiset sanoo sitä metsästäjän kastikkeeksi. Siihen ei aikaa kulu juurikaan enempää.

Ostoslista:
pastaa
tuoreita herkkusieniä
(kanasuikaleita/naudan pihvi(t) suikaleina)
ruokakermaa (juustonmakuinen sopii sieniversioon tavallistakin paremmin)
persiljaa
parmesaania
vihreitä papuja

Vakkareina kaapissa:
suolaa, pippuria

----

Now that I began Our easy dinners posts, I feel bit pressure about the daily cooking... I have been wondering if there's any point to write about so simple meals... but perhaps if nothing else this one works as a confession that during the weekdays the dinner has to get ready faster than fast.

Our easy dinners #4: Pasta with champignon sauce and green beans

Cook water for pasta. Wash the champignons and slice them. Wash the beans and cook them. Once pasta is getting ready, sauté the mushrooms quickly on a hot pan in olive oil in small portions. (Always move the ready ones on a plate.) Once they are all ready put them back on the pan and pour culinary cream on them, add salt, pepper and some parsley. Heat it up and everything is ready. We always add lots of parmesan slices on the top... In case you are not into champignons, you can use other mushrooms, too. If you prefer meat, this works out perfectly with slices of a chicken breast or a steak, too. The Germans call it then "Jägersosse." In that case fry the poultry/meat first and set it aside, then fry the mushrooms. Add the cream and spices, let boil quickly.

Shoppinglist:
pasta
fresh champignons
(chicken breast thinly sliced/ a steak, or more, thinly sliced)
culinary cream (if making a mushroom version cheese flavored culinary cream is great)
parsley
parmesan
green beans

Regulars:
salt, pepper

maanantai 14. syyskuuta 2015

DIY: Cushion cover with straps







Tässä suurpiirteiset tyynynpäällisohjeet ompeluintoisille. Meidän ompelukoneeseen tuli pamaus-ja-oikosulku juuri ennen kesälomalle lähtöä. Tyttö ompeli itselleen yöhousuja, mutta oltiin onneksi juuri parin metrin päässä silittämässä saumoja auki, kun kone poksahti. Karmea käry, mutta onneksi ei käynyt kuinkaan. Tai siis, konehan siinä meni, mutta ei sentään räpsähtänyt sormille! Kävin Turussa Eurokankaassa ostamassa syksyistä kangasta, jotta saisin ommeltua tyynynpäälliset loman aikana vanhempieni koneella. Kangas on Kinnamarkin Capri valkoisella pohjalla. Tuommoinen ruotsalaistyylinen, värikylläinen syyspläjäys. Samasta kankaasta oli puna-, tummansini- ja mustapohjaisetkin versiot olemassa. Näyttivät näteiltä nekin, mutta olivat lopulta minun makuuni hiukan liian tummia.

Mitat toimivat Ikean höyhensisätyynylle, joka on kokoa 40x65cm. En ehtinyt vielä kuvata valmiita tyynyjä, mutta malliltaan ne ovat samanlaiset ovat esimerkiksi nämä ruusutyynyt. Äh, vanhojen postausten kuvat ovat pienentyneet! Ompelemisessa ei taaskaan kauaa mennyt ja nyt on uudet päälliset odottamassa, että puiden lehdet kellastuvat kunnolla... Ei tässä ohjeessa muuta kinkkistä juttua ole, kuin se, että mittaa vaan sitä sisätyynyä sen verran, että tyynynpäällisen pituus on kutakuinkin sopiva. (Tuuman verran kun lisää sisätyynyn mittaan, niin voi olla varma, että höyhentyyny näyttää pöyheältä päällisen sisällä.) Kannattaa myös hiukan mallailla varsinkin sen nauhan paikkaa, mikä ommellaan kauemmas kankaan reunasta, että solmu ja rusetti tulevat varmasti kivasti kohdalleen. Ja viimeiseksi kannattaa myös katsoa, ettei sitten lopuksi tikkaa noita solmimisnauhoja sinne sivusaumojen väliin. Olipas aika monta 'disclaimer' lausetta tuossa, mutta olen ommellut sitä sun tätä lapsesta lähtien (lähinnä itse kehittämilläni taidoilla), että jos tietäisitte, mitä kaikkea sitä onkaan ehtinyt tälle ompelijalle sattua, niin ette ihmettelisi!!! :D

----

Here is an easy cushion cover tutorial for those out there who love to sew. Our sewing machine exploded just before we went on summer vacation. Our daughter was making some pajama pants for herself, but fortunately we were just ironing the seams when it happened. The sewing machine might not recover from the shock, but it was a good thing that it did not explode at our daughter's fingers!!! I don't even want to think what could have happened. I bought some material in a shop called Eurokangas in Turku while in Finland. It's from Swedish Kinnamark and called Capri. A large colorful print inspired by the Swedish decoration style. The same print was sold also on red, black and blue backgrounds. They looked nice, too, but it probably does not surprise that I ended up with white...

It did not take long to sew, and now I have two new cushion covers waiting for the leaves in the trees to turn properly yellow and orange... I did not get to photograph the ready covers yet, but I made similar rosy ones here. (It's totally annoying that the blogger program seems to have reduced the size of the photos in my old posts!) By the way the measures work for an Ikea feather cushion size 40x65cm. The cover is quite easy to make. Two things come to my mind for issuing a few disclaimers. First, for more exact measures check the size of the pillow you intend to use inside the cover and adjust the length to it (add an inch to the exact measures to allow the cushion to look puffy). This is important especially for that strap which is attached further from the edge. So, measure before attaching. The second thing is to keep those straps out of the way when you sew the edges in the end. Don't laugh, I mean it as a serious warning! You don't want to know about all the weird accidents I have experienced since I began sewing as a kid!!! :D         

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

A little hint of autumn in the kitchen


Hiukan syksyistä keittiöjuttua välillä. Lauantaiaamiainen samaan tapaan kuin ennenkin, leipomon sämpylöillä ja niin edelleen. Liitutaulun reuna toimii hyvin muistitaulun korvikkeena. Siinä säilyy liput, laput ja kirjastokortit. Ja kaunis mainoskin pääsi siihen. Miten onkin niin ihana syksyinen tunnelma saatu tuohon kuvaan vangittua! Rantadyynien heinikko on kyllä todella kaunis kaikkina vuoden aikoina. Siitä tuli mieleen, että mainostajat ovat kyllä aika ovelia tunnelmien luomisessa. Vaatteet lähtee rekeistä nopeasti ostoskasseihin, kun samalla myy ajatuksen tasolla elämäntapaa, vapaa-aikaa ja kiireettömyyttä. 

----

Just a little kitchen update in order to begin the fall season. A Saturday breakfast like always: fresh bread rolls from the bakery and so on. The edge of the chalk board doubles as a pin board replacement. Tickets, notes and library cards need a place to be stored (or displayed like the cute add from O'Neill.) I'm normally not much for displaying adds, but there is so perfect fall atmosphere in this picture that I just could not resist it! It takes my thoughts straight to the coast on a wintery day... That makes me think that advertisers are quite smart. Clothes are sold in no time, when they are combined with the imagination of relaxing life style.  

lauantai 12. syyskuuta 2015

you are enough.


Naisille voisi varmaankin antaa universaalin kunniamaininnan kunnianhimoisuudesta eri roolien välillä taiteilusta. Pitäisi olla hyvä siinä ja vähintään täydellinen tuossa, muistaa miljoona pientä asiaa ja ehtiä päivän aikana melkein yhtä monta. Eikä ainakaan koskaan saisi menettää kärsivällisyyttään. Eikä me naiset siinä kohtaa yleensä edes vielä puhuta mistään täydellisyyden tavoittelusta, vaan vain siitä, että selviytyisi arkipäivässä ilman, että tarvitsisi ihan kauheasti harmitella, ettei ole tarpeeksi oikein mitään. Tuntuuko tutulta? 

Jostain muistan joskus lukeneeni, että ajatus siitä, että riittää, kun tekee parhaansa, tarkoittaa pahimmassa tapauksessa käytännössä sitä, että ei oikeasti koskaan riitä mihinkään. Jokainen, jolla on ripauskin itsekritiikkiä, nimittäin tietää, ettei "parhaansa tekemisellä" ole minkäänlaisia rajoja. Aina voi yrittää olla hiukan parempi tai tehdä asiat hiukan paremmin. Kaikessa. Jaksamisen kannalta on kuitenkin parempi ehkä yksinkertaisesti päättää, mikä on oikeasti "tarpeeksi" ja arvioida asioita sen pohjalta. Ehkä vaikka niin, että esim. "äitinä olen tarpeeksi hyvä, kun... " Yleiskaavalla siis "missä-tahansa-roolissani olen tarpeeksi hyvä, kun..." Ehkä se auttaisi laittamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja huomaamaan, että ei kaikessa tarvitse olla edes kovin hyvä ollakseen tarpeeksi, ja ihan niitä kaikkia pikkuasioita ei ihan välttämättä tarvitse muistaa (saati ehtiä) yhden päivän aikana. Ja hermotkin saa mennä joskus ihan pienestäkin asiasta. Me kaikki kuitenkin olemme ihan tarpeeksi kaikkea, mitä arjessa on oltava, kun vaan emme odottaisi itseltämme koko aikaa ihan niin paljon.  Tarpeeksi on ihan riittävästi. Ei siihen tarvitse mitään lisätä.

----   

One should universally award all women for our ambitiousness in juggling between different roles in our daily lives. We often think we should be good at that one thing, almost perfect in the other, remember at least a million of little things and get most of them done in one day. And like that was not enough, we should of course never loose our patience. I don't think we even mean to be talking about reaching some sort of perfection. No, we are just talking about living a daily life so that one would not need to be too upset about not being enough on almost any account... Can you feel me?

I remember reading somewhere that when people say it's enough to do one's best, it easily turns to mean that one is never enough. Namely, everybody with at least tiny bit of self-criticism knows that one's best doesn't have limits. One can always try to be bit better. In everything. Therefore, rather than thriving to "do one's best" it might be rather vital to decide what is honestly "enough" and base the judgement of success on that. Something like this: "I'm a good enough mother if..." More generally to fit into our multiple roles in daily life: "In my role as x, I am good enough if..." Perhaps that could help to see things in a more merciful (and appropriate) context and realize that one does not actually need to be that good in everything in order to be enough. One does not really need to remember all those million things, nor have time to do so many things as we often expect from ourselves in one day. (Even that moment when our patience goes out of the window might not collapse quite everything.) We are all enough of everything that we have to be, when we just stop expecting so much from ourselves all the time. Enough is enough. There is not anything more that needs to be added to that.

perjantai 11. syyskuuta 2015

Green tomatoes

Sain viime viikolla työkaverilta pussillisen tomaatteja! Vihreät olivat huippuhyviä juustovoileivän päällä. Melkein tuli hiukan kilpailua, kuka ehtii syödä nopeimmin. ;)  

Viikonloppu on taas alkamassa. Käsittämätöntä, miten aika kuluu! Aurinko on paistanut pari päivää täydeltä terältä ja lämpötilatkin on nousseet yli kahdenkympin. Tämä viikonloppu taitaa kulua ainakin osittain opiskelun merkeissä. Tällä viikolla oli muutama lukuvuoden aloitukseen liittyvä työjuttu ja ensi viikolla on taas muuten erilaiset kuviot, joten hiukan pitää kiirehtiä kalenteria edelle, tai ainakin varmistaa, ettei jää jälkeen... 
 
---
 
Last week I got a bag full of tomatoes! Thanks, D! Those green ones were delicious on a cheese sandwich! They were bit sweeter in taste than regular tomatoes. We almost competed who gets to eat most... ;) This time of the year is so wonderful with all these fresh veggies!

It's incredible how fast the weeks go! It's almost a weekend again! The sun has been shining for the last few days lifting the temperatures well beyond 20 Celsius degrees! For me though this weekend will have to be more study-related than relaxing. We had some meetings at work before beginning the new school year this week and next week I'll be traveling, so I decided that I better get ahead with few things, or at least make sure I am not falling too much off the schedule...